HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

perjantai 19. lokakuuta 2012

Vapaavuoron runo, nimeltä

Aika

Olo ajasta irrallinen
ken ottaisi kiinni sen

ei muotoa tuntea voi
se viisarein kelloin soi

myös lehdissä pihan puun
voit nähdä sen kierrossa kuun

mut luisevin lihoin ihminen
voi kokea itsensä osana sen

ja henkäys, tuo ajaton
vain unena sielussa on.



Kiitos CHR

Syntyipä tällainen liibalaaba kuin keuhkotaitiselta 1900-luvun alun nuorelta naislyyrikolta.

13 kommenttia:

  1. "Pyhättömänmäen Katri Vala",
    sanoi Jorma.

    VastaaPoista
  2. "Ihmeellistä,
    noin vain kirjoitit loppusoinnullisen runon",
    sanoi Chr.

    VastaaPoista
  3. Aivan ajaton, hyvä runo, luisevin lihoin.

    VastaaPoista
  4. Stänks! Ihan kuningatar-fiilis - sainhan sentään riimitettyä vapaavuorolla, kiitos ihanan muusattaren <3

    VastaaPoista
  5. Ei ku hei... Saima, Saima teki loppusointua. Katri oli ensimmäisiä vapaan mitan edustaja, vaikka Suomen akateeminen kirjallisuus ei sitä lue sellaiseksi> ainakaan mun kirjallisuuden opettaja ei lukenut, vaan modernismin vasta alkaneeksi 1950-luvulla. Manner,Haavikko, Juvonen. mm. kuvallinen runous/runokuvat. mutta nyt kävi niin kiinnostamaan tämä homma, että mitenkä se oli, niin löysin tällaisen

    https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/1900-luvun-suomalainen-kirjallisuus/suurlakosta-1950-lukuun/tulenkantajat-ja-1920-luvun-vapaat-rytmit

    Pyhättömänmäen välitila Saima Vala :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi nuo linkit ei tule tohon sillai että voisi linkata suoraan häh?

      Poista
    2. Ja CHR - kaikki into lähti siitä, että sulla oli aikaero-ongelma ja te kommentoitte tätä. Voi että kyllä on kanssakäyminen TÄRKEÄÄ :)

      Ja mä en ala, nyt mun tekee mieli kahvia... se on vähän paha homma siinä mielessä, että taidan ehkä kirjoittaa enemmänkin tänä yönä...

      Poista
    3. Saimapa saima. aivan oikein.
      Mutta eipä unohdeta Södergrania modernismin uranuurtajana Suomessa, joskin tietysti ruotsinkielisellä puolella.

      Poista
  6. Ja niin siinä kävi. Onnellisesti. Että taasen on runokässäri kirjoitettu kerran läpi. Jokohan uskaltaisi päästää käsistään, jos ei nyt, niin jää varmaan tikulle loppuiäksi. Minulla näyttää menevän keskimäärin kaksi vuotta yhden runoteoksen, jossa on n 50 + verran tekstiä, tekemiseen.

    Mutta nyt kun tämä on heittänyt voltit, häränpyllyt, ja frodsideolliet, niin järjestys, siis rakenne, sen eteen on taas työskenneltävä tiiviisti.

    Kello on 04.20. Tänään ESS / Tuokiossa on kolumnini ja kirjoitan ensimmäistä kertaa enkeleistä ja ihmeistä - hiukan jännittää ottaako kukaan vastaan vai eikö ota... eli mun kohdalla tarkoittaa sitä tuleeko mitään palautetta. Kun jokaisesta aina jotain tulee.

    Pitäsköhän syödö aamnupala ja käydä nukkumaan. Toivottavasti Jorman ei tarvitse kohta lähteä töihin.

    VastaaPoista
  7. Ihminen ajassa ja irrallaan siitä, ulkopuolisuus, niinköö tuo olisi ymmärrettävä.

    VastaaPoista
  8. Esimodernia modernisti? Olipa ilahduttavaa lukea ja vaal.pun. fontilla.

    VastaaPoista
  9. Ei mitään lisättävää. Tää on ihanaa luettavaa ja pyörittää ajatuksia olemattomuuden mahdollisuudesta olla osana olevaista. Aika irrallaan kaiken sisällä ja ympärillä. Tähdet ja avaruuslehti (tai sinnepäin) menneen vuoden tai alkuvudesta oli ajasta upea artikkeli KIITOS

    VastaaPoista