Kahdeskymmenensneljäs luukku 2009

Hups!
Saa avata vasta huomenna, sitä ennen
se mikä on ennen kahdettakymmenettäneljättä.--

Parahinta joulua

http://www.youtube.com/watch?v=FQ7Wfqf1_20

KIITOS LSP-yhteisö!

23. luukku 2009

Ja aivan arvaamatta
se onkin jo täällä
suklaakakkuja kuudes uunissa
valoja joka huoneessa
kynttilöitä
televisio hiljaa
video
lapsilla lupa nukahtaa
aikuisten puuhasteluun

ystävän vierailu venyy
mitä sitten olikaan heinäkuussa
glögiä riittää
ei kiire minnekään
no voisimme tietysti, vaikka huhtikuussa
perunat kuorimatta
imeltämistä odottaen
se kalan suolaus... esiliinat ei auttaneet, älä muistuta...
onko kinkku sisältä jo tarpeeksi lämmin
no työnnä se paistomittari tarpoeeksi syvälle

kuka jyrää yläkerrassa, henkien talossa
uudet asukkaat
hyvin elävät
kissanpennut
pisara vierähti vainajille myös

ja koko perhe On

vieläkö pitää valvoa toinen yö
ennen kuin isoisä ja mummo tulee -

22. luukku 2009

Kuin laulussa herään aamulla aikaisin
lumiauran kolahduksiin;

kissat tekevät toimintakorista laivan
ja seilaavat pestyn lattian ylitse
verhoista he yrittävät tehdä purjeen
tuulenkin aivan itse puhaltavat.

Kuin laulussa kaikki kauniit muistot;

kuka rumia tahtoisikaan, mutta ne ovat
kirkkaita, loistavat kynttilän liekin lävitse
vääristynyt nauru purskahtaa ranteilla itkuksi
eikä riisipuuro ole koskaan tarjonnut mantelia
inhimillistä, tämäkin elämä ja se edellinen.




Naapuri on tuonut jäisille portailleni havuja.

Toivoin lahjaksi vain pari desiä, ehkä litran
rauhallista mieltä, hyvän kirjan ja kahvikupillisen
aamunrauhaa yksin -

21. luukku 2009

Pimeänpesän juhla

Talvipäivänseisaus on vuoden pimein päivä.
Ennen muinoin ajateltiin, että aurinko putoaa
pimeään pesään ja se tulee lepytellä.
Niinpä sytyteltiin suuria tulia valaisemaan
auringon kulkureittiä takaisin ihmisten luo.

Kahdeskymmenes luukku 2009

Hän juoksi ympyrää

ESKO-PEKKA TIITINEN
(Runo vieköön! Tammi 2009 )

Hän juoksi ympyrää välitunnilla. Hän sai itsensä kiinni.
Takaraivo tuli vastaan. Hän koputti sitä.
Pää kääntyi ja kysyi: ”Mistä tulet?”
Alussa oli kohtu, sitten rinta, sitten tuli jalat
alle, ja lopulta hän sai isän ja äidin eron ja uuden mittakaavan:
Yksi lause lausuttuna vastasi viittäkymmentätuhatta lausumatonta.
Äiti lähti matkalle ja sanoi: ” Pysy rauhallisena ja syö
tästä lähin isäsi luona.” Lause meni korvasta sisään ja
muuttui skeittilaudaksi. Hän ei syönyt kolmeen vuoteen.
Päässä oli kolinaa. Lauta rullasi korvasta korvaan,
rampin laidalta toiselle. Äiti tuli takaisin ja
sanoi: ” Oot sä taas lintsannu? Yritä nyt valita, mitä elämältäsi
haluat!” Hänelle ei löytynyt valinnaisainetta, hän ei mennyt
tettiin, hän meni nettiin ja sai ystäviä universumista.

Nyt hän on koulun käytävässä, hän voisi valita minkä luokan tahansa,
minkä tahansa oven, hän voisi aloittaa ensimmäisestä ja päätyä
viimeiseen. Hän on tullut kaukaa, viereisestä pulpetista.

Yhdeksästoista luukku 2009

Kaksi päivää sain kulkea vihellellen
kuin Jeesus; paljasjalkainen runoilija.

Kolmantena päivänä rintaani painettiin
Marian orjantappura.

Kahdeksastoista luukku 2009

Jatko sarjalle universumin upeimpia hemmoja,
joista on esitelty jo jesse ja ripa, niin tässä tulee ipe:

http://www.youtube.com/watch?v=xTbnDHNdR88

http://www.youtube.com/watch?v=XMOA-utA5Bs

en saa vieläkään koneltaani suoraan linkkejä, joten Pega
neuvoi maalatkaa osoitteet ylös valkoiseen palkkiin ja
sitten nupit kaakkoon!

Seitsemästoista luukku 2009

Ikiromantikkona olen aivan hurahtanut
tähän 2000-luvun Päivänsäteeseen ja Menninkäiseen


http://www.youtube.com/watch?v=YqkrwvSvXMg

Viidestoista luukku 2009

Siiriliina aprikoli:
jos tuuli onkin sitä, että enkelit kuivaavat hiuksia -

Neljästoista luukku 2009

Runokoira Pentti

Olen runokoira Pentti
- runokonsulentti.
Runoutta suosien
läpi koiran vuosien
lennän,
tähtiin ennän.
Maassa saisin hiipiä
ilman runon siipiä.

Kuin kissoja ja kanoja
on maailmassa sanoja.
Sanoista voi punoa
monenmoista runoa.
Siis laulan,
nostan kaulan,
ulvon runon kohti kuuta,
Enkä toivo muuta.

Oi runous
- mi lumous!
Se on kuin onnen humaus
tai takaraivoon kumaus.
Jos muuten en voi kuvata
voin runon aina luvata.

Kautta uljaan häntäni,
kuule suloääntäni.
Kautta avaruuskien
sanat kaikki nuuskien
kuljen.
Syliin suljen
sen jolla vain on tajua
haistaa runon hajua.

Mikko Perkoila

Kolmastoista luukku 2009

Rajaton - Kulkuset (Jingle Bells)

- selityksenpoikanen: Lealiisalla ei koneet pelitä.

Kahdestoista luukku 2009

Välitila

Oikeastaan mukavampaa kuin aattoilta
on herätä lauantaiaamun maisemaan:
nähdän omenapuiden valkoiset sormet
katsella lempeästi hujanhajan, sikisokin
olevia huoneita
herättää unenlämmin lapsi ja
kirjoittaa blogiin
saimme ensimmäiset joulukortit.

Kaikki on vasta rakenteilla, keskeneräistä
arvoituksellista: enää ei ole työarki, mutta ei vielä juhlakaan.

Liian valmis maisema on usein
sektiolla synnytetty tai ylensyönyt
väsymys vie väljyyden ja tilan luovuudelta.

Yhdestoista luukku 2009

Bohjoinen ulottuvuus - Pöölön jouluBotburi

Bakkanen
siitä suomalaiset tykkää
Bakkanen
kuljetaan nenät huurussa

On hanget gorgeat nietokset
vaan

jouluna jumala syntyy
baras boika bakkasella

se olikin tyttö! ja suoraan bakkas Athenen bäästä!
ilmoille ilkoitteli itsensä impi ihmeellisen ihanainen (love)

däng däng

ja revontulet laulaa hiljaa lauluaan
kulkuset
kulkuset

jouluna jumala syntyy
baras boika bakkasella

siitä suomalaiset tykkää

louhin leukoperistä liikkuva laulu
luotiin, kiputytön kiiremäkeen
gaipaus
unhoitetiin

bakkanen

bagganen
bekka bouta lupasi ensi viikolla

baaa-aaag-ggggaaaaa-neeeeen-
agga paaggaseeeeeennnnnn

kun ihmiskunnan aamu vasta alkoi sarastaa
ja lappi oli jättiläisten maana

niin lappoonia
noidan kauniin kaikuen kutsuu kaipuu

vaharphu-une-ee-en
jäää hää häää tyyy hyyy
sulaa loskaan ja kiireessen

elo ihmisen huolineen ja murheineen

bakkkaaaaneeeeeeeen
leijuu hiljaa maahan
repo juoksi jotta joutui

ja pöölö veti sööööölöööö
böölöbaituli bäällä
botburin, ikimuistoisen ihanan

kun sai glö-glögh-hi-ä-giääääää

thö enb
jatkuu seuraavassa karaokekuppilassa

Kymmenes luukku 2009

Pikkujöyly

Pöölö fröm Töölö
diggar ligöörö
glug
glug
glug - boggar

ja sit läylä söölö
hy huu´u hou hu ýúý . . . uuu

Häpeissään aamylla räykkä
pöölö niin nöölö et ei enää
yydestan laula söölö

glug
glug
glug
diggar nyt vain möölö

se pöölö, fröm töölö

YHDEKSÄS LUUKKU 2009

Paljasta kasvojesi avoin haava!

Missä vedessä piru pestiin puhtaaksi?


Mikä on minä. Se on sinä.

Tämä on tahallista rakastamista -
että sytyttää oman valonsa
ja että karkottaa luotaan pois ne.
Yöperhoset,

jotka eivät rakastajan valoon ihastuneena
sytytä omaansa.


Risto Ahti, kirjassaan Vain tahallaan voi rakastaa -01

KAHDEKSAS LUUKKU 2009

Ave Maria - Lauran tarinallinen joulu
Tänään Ristinkirkossa Lahdessa klo 19.00

SEITSEMÄS LUUKKU 2009

Runoelma Auringon synty
Astuvansalmen kallionmaalausten inspiroiman

1. Kaksikasvoinen jumalatar kuu

Kaksikasvoinen jumalatar kuu
alkuhenki, henkäys

On kasvot valoa kalpeaa
On kasvot pimeää hehkuvaa

Hän yksin kiertää ympyrää
kaiku vastaa vain

Hän yksin kiertää ympyrää
pyhää syvää kestävää

Kaiku vastaa vain

2. Kuujumalatar kyselee kumppani

Kuinka kumppanin saisin
Rakkaan rinnalleni
kirkkautta kimaltavan
ikiaikaisen ihanan

3. Jumlatar kuun ja sisar maan liitto

Siementä kirkkauden kasvatan
varjossa vaalien vaaputan

Helmoistain lasken sen kasvamaan
maa-sisaren vesihin varttumaan

4, Tähtien ja revontulien synty

Kuka tähdet tuikkimaan saa
valoa tuomaan maailmaan

Ne syntyy jumalatar kuun helmoista
ja ovat kirkkauden kaikuja

Kuka revontulet saa
kantta taivaan vaeltamaan

Ne syntyy jumalatarkuun helmoista
ja ovat kirkkauden kaikuja

5. Kantahirvi

Kallion kyljessä maan
vieressä syvien vesien
kantahirvi kaunoinen asustaa

Liikkuu taivaankansi, sydämeni valmis on
Liikkuu taivaankansi sydämeni koditon,
valmis on ja kyljestä kallion
Loikkaan sisälle syvyyksiin maan, syyksiin maan

6. Revontulenheimon kantavanhempien synty

Synnyttää hän tyttösen
kantahirvi kallion
pienen ihmislapsosen
kantahirvi kallion

Kaikuu kaipuu askelten pienen ihmislapsosen

Ei ole yksin hyvä olla revontulet seuranaan

Niin mykistyi myös kantaäiti eessä pienen tyttösen

Synnyttää hän poikasen
kantahirvi kallion
toisen ihmislapsosen
kantahirvi kallion

7. Kantaäidin testamentti

Vapautta vaalikaa
ja rinta rinnan kulkekaa

Ei sydän sidottu sykkiä voi

Vaan niin kuin vedet virtojen
on luotu sydän ihmisen

Yksin, kaksin kulkemaan
alkumereen palaamaan

8. Kantahirven vaikerrus

Sydämeni koditon
taivaalta kodin saa
Kaipuu niin rauhaton
taivaalta kodin saa

Helmoista jumalatarkuun
oksilta alkumeren puun

Sydämeni halajaa
kotiinsa uudestaan
Kaipuuni palajaa
kotiinsa uudestaan

Siellä sarveni kirkastuu
kultahan pukeutuu

Kantahirvi kallion, kantaäiti maan

Siel sarveni kirkastuu
kultahan pukeutuu

9. Kansa katajainen

Kansa katajainen, kansa katajainen

Alla revontulien, alla yön ja tähtien
synnyttää kasvattaa, työssä ahertaa
Alla revontulien, alla yön ja tähtien
vaivoin kulkee vaeltaa, kohtaa kuolemaa

Kansa katajainen
heimo revontulien
heimo ihmislapsosten

10. Vanhan viisaan vaimon loitsu

Kallion kyljestä kipinän saa
vanha vaimo, viisas vaimo
loitsien laineille puhaltaa
vanha vaimo, viisas vaimo pyhän maan

Anna tulen tulla tuomahan
kasvattamaan kipinästä kaunoisen

Loitsien kipinää puhaltaa syliin syvien vesien
Vanha vaimo viisas vaimo pyhän maan

Kipinä siemen tavoittaa, liekki auringon kasvamaan saa

------

Tekstistä on poistettu toistot, jotka ovat olennainen
osa tekstiä ja sen rytmiä>kun kuulee teoksen ääneen
laulettuna/luettuna. Sävellykset: Koivisto, Kommeri,
Kivikari+ryhmäimprovisaatio.
Esitetty Mikkeli-Hki-Lahti,
eri versioilla ja kokoonpanoilla 1999-2002

KUUDES LUUKKU 2009

Ilman omaa kieltä
ei voi maistaa makuja, sanoa sanoja;
puhua itseään.

VIIDES LUUKKU 2009

Runoystävien nimet sanannettuna


ANNA-LIISA
Arvelen nauravani nopeuttamatta aikaa;
liitää ihmeissä, ilosissa sanojen aarrearkku.

EEVA
Epäilemättä ensimmäinen vaatimaton aaria!

JORMA
Jaettu omintakeisuus;
rauhan mittainen aamu.

PEGASOS
Pitää ehkä gastronomisista aforismeista
soittaen oikeaa sävelmää.

TERHI
Totuudessaan ehdoton runo
hopeinen ihmisyydessään -

VISA
Vallaton
iskevä sana! Anarkiaa.

KOLMAS LUUKKU 2009

Aamulla näin tuntemattoman -

hänellä oli ystävän katse.


Lealiisa Kämäri 1979


Tämä on runoilijahistoriani toinen julkaistu runo.
Kodinkuvalehti, nuorten palsta 1979