Aina joka kevät

Piikkilankapellon

on valloittanut raamatullisen kaunis puutarha

katson ryppyisten kankaiden siliämistä

solmujen heltiämistä

hetkien ojentuminen aroilta vuoteilta



nihkeä päivän keskikohta
vanhus torkkuu leikatun oksiston alla
vastasyntyneet kärpäset kiertävät kukkaplaneettoja
mesi ja kirkkaus huutavat puissa
juovuttava tuoksu  sitoo happamat sielut

unet surisevat



Talven pureksima sielujuurikas pehmenee

avautuu väreihin

rakastuu



xxx


Aina joka kevät

ojentuminen

aroilta vuoteilta

PYHÄ KOLMINAISUUS

Aistien puhe
on lihan

minä tulen ja tahdon

syö minut heti ota tämä

kärsimys pois.

Tunteiden puhe 

on hulluuden

kaivo ihana sukeltaa

rakastettuni on 

ainoa kaunis.

Järkien puhe

valaa lihan muottiin

ojentaa tunteen pois omastaan.

Mahdoton yksi.
Yhtälö.

Minulla ei ole
toista
sinua.

kuultava metsikkö piiloutuu

´
ai ka kulkee eteenpäin  


                                         juna
ovatko ne menettäneet erilai suutensa?

sisäpuoli
ulkopuoli

kääntelen sivuja

maailma  on pidätyskyvytön


Tänään luen



Kuultava metsikkö 
                               piiloutuu



(käy hakemassa värinsä)

Kuultava metsikkö piiloutuu


Tänään luen

maailma on pidätyskyvytön

kääntelen sivuja

ulkopuoli
sisäpuoli

ovatko ne menettäneet erilaisuutensa ?


aika kulkee eteenpäin     juna

´
kuultava metsikkö piiloutuu

lip

lap

lip

lap


modernia runoutta


minä en halua
vaikuttaa ajan hermolla häröilevältä
turhalta säkeeltä

mutta en riimejäkään kumartele


lip

lap

lip

lap


modernia runoutta


ei


ei runoutta runouden vuoksi


vaan runoilijoita runojen vuoksi

tai runoutta silloin kun ei ollut tarkoitus



teemme runokuoroja

hillumme taivasalla ilman pipoa


mitä hitsin runoilijoita

sekaisin noi kirjottajat


oikeet runoilijat kuoli jo kauan sitte

tai sitte ne oikeet runoilijat tekee lauluja nykysin


lip

lap

lip

lap


modernia runoutta

jäämässä sille tielleen


kuka oikeasti tajuaa mistä on kysymys


tralaa

tralaa


onko runo runoiliaa varten
vai runolia runoa


ja mikä ihmeen runoilia

po

po


po

poetry



lip

lap

lip


lap

modernia runoutta

Polkaisuyhteiskunta

Miinat

Hinnat

Yritykset

Oikeudet

Verotus

Ryhmät

Mopot


Keskustelut

Ajattelu


Tosi h e l p p o a  vai mitä?

kesä 2012 täyttymätön toive
odotti lopunajan hörhöjä
mutta oli yhtä syksyä
kierrekorkillisen taivaan kannen alkaessa ripotella valkoista kuolemaa
joulun taikaa
ajaessa viimeistä kertaa siitä hommasta kaupunkiin

radio sylki tyhjiö pakattua puhetta
ja Dj tai robotti laittoi soimaan
juustoisen kokoomus räppärin
joka aloitti varman päälle
kukkopillin peräreikään puhaltelun
keskari tökkää kasetin pesään
taustapeilissä purppura taivaanranta
edessä soi Lost Highway soundtrack
vasemalla hyinen musta järven ulappa
ja
oikealla harjunrinteessä
mykkinä seisovat hiihtohissien luurangot
odottavat Spartacusen orja-armejaa
ristiin naulittaviksi uudestaan

naisten nauru kaukaista
vaahtopää tuoppien vastarannalla
pullasorsat Pikku-Veskun puistossa
joukossa se albiino
jonka luultiin viime talvena kuolleen
sukii tyytyväisenä sulkiaan

Otsikot ja numeraalit

Yön laskeutuessa hän
hiihtää ohrapellolle tekemänsä hiihtolenkin kertaalleen
Latu ylittää ketun jälkien jonon yhdesti, jäniksen jäljet kahdesti,
myötäilee hetken peuran kulkemaa reittiä,
Metsänpeittoon hän jättää kaiken
päivän aikana kertyneen kuonan -
postilaatikon mukaan saattamat otsikot, numeraalit
Lähellä tupaa  käy hän hangelle maaten, katsoo
taivaan kaikki ne tähdet jotka voi nähdä,
ja antaa niiden kuvioille sen hetken nimet

Teen tehosekottimella marjajuomaa 

laitan koristeeksi kirsikankukat japanin

nautittuani

katselen katossa liikkuvia varjokuvia

selälläni

pohdin ajan määreitä

pian

eilen

kohta

huomenna

ilman numeraaleja aika on tila 

hetken - tie on kevyt 

Otsikottomat

Taas aamu
ilman peiliä
kahvilan kulmapöydässä
edessä päivän lehti
otsikottomille

Nainen
neuloo lapasta

yksinkertaiset kuviot

silittää silmillään vastaankäveleviä turkkeja
lukee
yrittää olla
kuin ei olisikaan

Miten päättyy tämä neulomus

kun ei tiedä

kuinka sanoa vuorosanat ajallaan

Nainen
sijoittaa viimeiset lanttinsa
laskiaispullaan
parempaan kahviin

syö
silmäilee

yksinkertaiset kuviot


Runot  eivät

kaipaa otsikkoja

aamulla lumiaruan kolahduksiin

silmällistäkään ei kello jo 4.30. 

fysiikan lait muttumattomina: pysyn aina pikkusiskona

onko tätä ikävää pakko kantaa hautaan saakka

yön varjot eivät   vähene  ne muuntuvat       tunnistettaviksi

niin kuin lumiauran kolahdukisiin turvalliset äänet läpi sikeän unen kuin vanhan isekelmän: pysy aina - veljenä siskona,   pysy[t] minussa sekä

veriketjussa
että

kesäkeinussa

lumilinnassa

äänikuvina iskelmäradion taajuudella

Pahki

Suolattomat lauseet saattavat
sisältää jäämiä pahkinasta
sallituista että
kiellettyistä lisäaineista,
tähdityksistä pisteytyksistä
vertauksista vertailuista
apu-,  yli- ja välihuudahduksista
manaus- ja  hellittelysanoista
miellittely myynnittelu säilömis
ynnä iankaikkisuusmenetelmistä

Oleskelun mahdottomuudesta

Kupillinen teetä

uskon sen hyväätekevään vaikutukseen


kuninkaalliset ajatukset kylpevät tammanmaidossa


tuottavia ihmistapoja

jotka yhä tuoksuvat sitrusöljyltä ja kamelinnahalta

    

       ajattelemattomia tottumuksia

       elämää kehystämässä



hädän hetkellä ne asettuvat ympärillemme

niiden takana rehottaa elämä



Annan lusikalla vauhtia teelehdenpalalle

vauhdin hidastuessa astun metsään

     pensaiden alta huutavat kaskaat

aika on hävittänyt talven järjestyksen


mikään ei varsinaisesti vielä ole

                                                      Sinitilhonen      

                                  Hyvää Uutta Vuotta. Akvarelli by Chr.

vapaa pudotus tammikuun siniseen

Vuoden ensimmäisen päivän ilta on pimeä ja autotiet ovat puuroiset. LSP-blogi on sen sijaan saanut Terhin toimesta ihanan sinisen tammikuun värin. Palaan hetkeksi vielä viime vuoteen.

Ahkeroimme kaksi eri runoprojektia. Olimme mukana   ArtHäme - taideviikoilla kirjoittamalla kaupunkiaiheisia runoja - joka päivä uusi runo blogissa koko tapahtuman ajan. Tämä kokemus kolminkertaisti lukijamäärämme ja sen innoittamana teimme myös Talvipäivänseisaus runokalenterin joulukuussa. Lukijämäärät kasvoivat jälleen huomattavasti säännöllisen kirjoittamisen myötä. Parhaimmillaan blogilla oli 200 lukijaa päivässä.

Tästä voi päätellä, että myös sähköisiä säkeitä, blogeja on tarpeen markkinoida. ArtHäme-tapahtuman myötä pääsimme mukaan heidän markkinointiinsa ja joulukuisen kalenterin markkinoimme fb-tapahtumana. Muistutimme lukijoita joka päivä uudesta runosta.

Kaikkien kirjoittajien puolesta uskallan sanoa, että lukijamäärän kasvaminen ja erityisesti runojen kommentointi on aktivoinut ja kannustanut meitä. Kiitos kaikille! Tästä onkin hyvä jatkaa tähän uuteen vuoteen.

Nyt runoilijat vetävät henkeä ja kirjoittelevat kukin tahtomallaan tavalla tänne blogiin tekstejä, linkkaavat musiikkia tai kuvia. Jossain vaiheessa vuotta tulemme taas ulos täältä omasta kammaristamme. Nyt on aika muhitella ja makustella, aloitella kaikessa rauhassa vuotta 2013.