Kieslowski

Isä Kieslowski
puhuisit taas

sanoisit uudestaan nukkuneesi puoli vuotta
tai
ettet halua sanoa kärsimiseesi syytä
se kuuluu vain sinulle
koska eniten tunnet kärsimystietä matkanneesi
unen kuolemassa kipeänä korkean kuun alla
mitä sinä silloin kirjoitit
siihen kirjaan
saatoit löytää sanat ollenkaan enää

koko elämä on salaisuutta
mitä oletkaan mahtanut siltä kysellä
epäselviä risteyksiä
vaistoillaan oikeaan käydä
montako
kertaa jaksat vielä herätä
pelkästä viiltävästä näystä
jonkin aikaa
niin kuin kipeää koskettaisi

sinä
tunnet sinisen naisen sanat; minulle ei jäänyt mitään

yhtenä iltapäivänä
kun olet herännyt ja pukenut päällesi
valkoisen paidan ja vanhat farkut ja taas
kävellyt katukahvilaan
luettu iltapäivälehti kyynärpään
alla karistat vahingossa kahvikuppiin keksiessäsi
sen kohdan
missä

kaikki elämässä kääntyy

kuvan nainen päättää
olla muistelematta kärsimäänsä pahaa
vain
niinkuin siihen tyhjään huoneeseen
jäänyt koriste jonka läpi sormet liukuivat
niin kuin silloin
helähtivät toisiaan vasten

siniset lasiset kivet

*

Elokuvan Sininen, innoittamana kuukausi ennen Kieslowskin kuolemaa*
Annaliisa/Tämä on mahdollisesti ollut jo täällä mutta laitoin kummiski