Talven lauluja

Hauras että aurinko

kuulsi lantioidensa lävitse, niin

kova 

           että kallio

murtui siruiksi hiuksiinsa, alkoi
laulunsa hiljan tyynesti

kauniisti

                 kunnes portit avautuivat

Särkyessään ääni kasvoi,

                            sai kasvot,  hän lauloi

Hetkeäkään maa ei ole lumivalkoinen