lamput loistavat
ilman makeutta,
valoisat hedelmät
HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.
keskiviikko 27. lokakuuta 2010
luonnelma
Harjallaan yö, torkkuu
kupeillaan tähtien säkenet - hänellä
jonka jalkojen alla maa liikahtelee
kaikki sen lämpö ja vihreät niityt
Otsatukalla tuulten muistot
suupielessä hymy, kaipuun korsi
maanantai 25. lokakuuta 2010
Istun hiljaa
Verhojen taakse jäi
keltainen helle.
Istun hiljaa.
Vesi tippuu, imeytyy näkymättömiin.
Kevyt tuike
kaukana lähellä kaukana
tiivistynyt pylväisiin,
suloisia vaikutelmia.
Äänetkin.
keltainen helle.
Istun hiljaa.
Vesi tippuu, imeytyy näkymättömiin.
Kevyt tuike
kaukana lähellä kaukana
tiivistynyt pylväisiin,
suloisia vaikutelmia.
Äänetkin.
perjantai 22. lokakuuta 2010
torstai 21. lokakuuta 2010
Tutustuin kerran erääseen kansatieteilijään.
-Eipä siinä sitten muuta. Kuin että
pink ja punk (Daniil Harms pastissi)
Paitsi -
että saatuaan tietää että olin säilönyt ullakolle
äitini vanhan marttapuvun ja kirjahyllylle
Eila Kivikk'ahon Kootut runot lainasi hän nämä.
Siitä on jo aika kauan. Kerran sain häneltä tekstiviestin
kaivaus- tai keruumatkaltaan Laatokan Karjalasta.
Ylipäätäänkin hän on iloinen ja uuttera ihminen.
-Eipä siinä sitten muuta. Kuin että
pink ja punk (Daniil Harms pastissi)
Paitsi -
että saatuaan tietää että olin säilönyt ullakolle
äitini vanhan marttapuvun ja kirjahyllylle
Eila Kivikk'ahon Kootut runot lainasi hän nämä.
Siitä on jo aika kauan. Kerran sain häneltä tekstiviestin
kaivaus- tai keruumatkaltaan Laatokan Karjalasta.
Ylipäätäänkin hän on iloinen ja uuttera ihminen.
keskiviikko 20. lokakuuta 2010
tiistai 19. lokakuuta 2010
Aah! tätä onnea
Vettä valuu kuolleesta kuusta
lämmistä viskiä marraskuusta
Jäitä mahaan
matan mustalta taivaalta
(Kaikki) kirjat ovat avoinna
matan mustalta taivaalta
(Kaikki) kirjat ovat avoinna
tyhjiä pimeät paperit
Kaamos
I Apatia
Miten voikin tulla niin pimeä
kun sulkee silmänsä.
II Optimisti
Vain pimeästä
voi nähdä valon.
Miten voikin tulla niin pimeä
kun sulkee silmänsä.
II Optimisti
Vain pimeästä
voi nähdä valon.
muunnelmia
viisareilta raksahtelee unettomia
yön kirjaimia muodostelmia:
kissa olalta hyppää pöydälle
antaa uuden tavun, tassuillaan
toisen jo koko sanan.
yön kirjaimia muodostelmia:
kissa olalta hyppää pöydälle
antaa uuden tavun, tassuillaan
toisen jo koko sanan.
perjantai 15. lokakuuta 2010
Mitä meinaat sisko
pannaako pystyy suuri pillupaneli?
Keskitytään olennaiseen
ajankohtaisesti.
Pyydetään pastori poliisi ja poliitikko paikalle
arvioimaan onko se sopivaa
alttarin kummallakaan puolella
eduskuntatalon saunassa, kadulla, puistikossa.
Tai veli hyvä
tunnustako ennen kuulutuksia
(jo vihdoin) kumpaan reikään
tökit yösyönnä peiton alla nuorikkoasi.
Eihän tästä muuten tule mitään!
Naimalupaa ei tule, jos et jätä toista reikää rauhaan.
Keskitytään olennaiseen kokonaisen kansan voimalla
naidaan pannaan panetellaan ja nussitaan !
Ja vielä kerran, yhä ja uudestaan.
Ja sitten porukalla erotaan!
Syttyikö sota sanoista vai sormileikeistä?
Hän joka osaa sanoa iljettävää hyi,
hän osaa myös mielikuvitella ja tehdä,
mikä minulle on hyi ja sinulle nam voi olla myös päinvastoin.
Ajankohtaista ei ole ajattelevien ihmisten dialogi
vaan aistien huuto ja määkiminen
Voi ihminen - ei moraalikeskustelua osaa harjoittaa
osaa vain huutaa mieltymyksistä ja tottumuksista -
eivätkä ne koskaan ole yleisiä vaan yksityisiä.
Se jättäköön viimeisimpänä housut jalkaan
joka on aivan tavallinen, normaali, määriteltävissä oleva -
ja silti seksuaalinen olento.
Heitä on aina helpompi syrjiä jotka ovat alasti ja vaativat oikeuksia!
(jo aika alkeellista laittaa ajankohtaisohjelman nimeksi
suuri homoilta - hi´o´hoi, äly jätti jo, kop kop ja kallot kolisee)
(c) LealiisaK | 2010 kommentti Ajankohtaisen kakkosen suureen Homoiltaan
pannaako pystyy suuri pillupaneli?
Keskitytään olennaiseen
ajankohtaisesti.
Pyydetään pastori poliisi ja poliitikko paikalle
arvioimaan onko se sopivaa
alttarin kummallakaan puolella
eduskuntatalon saunassa, kadulla, puistikossa.
Tai veli hyvä
tunnustako ennen kuulutuksia
(jo vihdoin) kumpaan reikään
tökit yösyönnä peiton alla nuorikkoasi.
Eihän tästä muuten tule mitään!
Naimalupaa ei tule, jos et jätä toista reikää rauhaan.
Keskitytään olennaiseen kokonaisen kansan voimalla
naidaan pannaan panetellaan ja nussitaan !
Ja vielä kerran, yhä ja uudestaan.
Ja sitten porukalla erotaan!
Syttyikö sota sanoista vai sormileikeistä?
Hän joka osaa sanoa iljettävää hyi,
hän osaa myös mielikuvitella ja tehdä,
mikä minulle on hyi ja sinulle nam voi olla myös päinvastoin.
Ajankohtaista ei ole ajattelevien ihmisten dialogi
vaan aistien huuto ja määkiminen
Voi ihminen - ei moraalikeskustelua osaa harjoittaa
osaa vain huutaa mieltymyksistä ja tottumuksista -
eivätkä ne koskaan ole yleisiä vaan yksityisiä.
Se jättäköön viimeisimpänä housut jalkaan
joka on aivan tavallinen, normaali, määriteltävissä oleva -
ja silti seksuaalinen olento.
Heitä on aina helpompi syrjiä jotka ovat alasti ja vaativat oikeuksia!
(jo aika alkeellista laittaa ajankohtaisohjelman nimeksi
suuri homoilta - hi´o´hoi, äly jätti jo, kop kop ja kallot kolisee)
(c) LealiisaK | 2010 kommentti Ajankohtaisen kakkosen suureen Homoiltaan
Tunnisteet:
Lealiisa kommentti suureen homoiltaan
muunnelmia
valtaavat lumisen omenapuun
pikkulinnut
yhtäaikaa syöksyvät sisään
putoavat ulos, alas siivilleen
* * *
sisään, hengitys alkaa
valkoisesta
sisään, pois ulkopuolelta
taloon
ikkunasta
jos unelta jaksaa
voi tervehtiä
ei ketään, jonka kasvoja ei ole
* * *
jos en ole valveilla olen
syvässä unessa hereillä
* * *
rinnakkaisiin maailmoihin
putoaa ihminen kuin pikkulintu
aina siivilleen, niiden alla ilma
joka kantaa, vaikka kukaan ei
toinen katso, näe, lennä
* * *
pikkulinnut
yhtäaikaa syöksyvät sisään
putoavat ulos, alas siivilleen
* * *
sisään, hengitys alkaa
valkoisesta
sisään, pois ulkopuolelta
taloon
ikkunasta
jos unelta jaksaa
voi tervehtiä
ei ketään, jonka kasvoja ei ole
* * *
jos en ole valveilla olen
syvässä unessa hereillä
* * *
rinnakkaisiin maailmoihin
putoaa ihminen kuin pikkulintu
aina siivilleen, niiden alla ilma
joka kantaa, vaikka kukaan ei
toinen katso, näe, lennä
* * *
perjantai 8. lokakuuta 2010
Vuoluja
Varhain Hiljaisuuden päivän aamuna
koillinen punertaa.
Kaksi päivää ennen Aleksis Kiven iloa ja leikkiä
valo ulottuu
vain metsän reunaan saakka.
Ei yhtään sen pidemmälle.
Männynrungon takaa
kurkaa ketun äänetön virne.
Pihlajan oksalla vielä nukkuu
tilhen sirinä.
lauantai 2. lokakuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)