valtaavat lumisen omenapuun
pikkulinnut
yhtäaikaa syöksyvät sisään
putoavat ulos, alas siivilleen
* * *
sisään, hengitys alkaa
valkoisesta
sisään, pois ulkopuolelta
taloon
ikkunasta
jos unelta jaksaa
voi tervehtiä
ei ketään, jonka kasvoja ei ole
* * *
jos en ole valveilla olen
syvässä unessa hereillä
* * *
rinnakkaisiin maailmoihin
putoaa ihminen kuin pikkulintu
aina siivilleen, niiden alla ilma
joka kantaa, vaikka kukaan ei
toinen katso, näe, lennä
* * *
Tästä pidin todella paljon:
VastaaPoistakuvia, häivähdyksiä, jotka muodostavae eheän jatkumon.