Usko, toivo ja rakkaus

Annaliisa

Uskon siihen mitä maailmassa näen.
On ihmisiä jotka näkevät eikä heillä ole
muuta uskontoa.
On toivoa aina kun vilpitön teko
toteutuu.
On rakkaus, menee läpi tiheyden, nostattaa
tuulet, yltää
sireenipensaiden kukkalatvoihin.
Paukuttaa perkeleitä ja inhon aatelisnimiä.
Jonain päivänä
kun maailma ei ole muuttunut miksikään
on kummallista tietää että häntä
minä rakastin, enkä saa häntä uskomaan
ettei se niin ollut.