perjantai 5. lokakuuta 2012
Konemaista
nainen syöttää miestä
sanojensa eineksillä
ei ole kotitalousihmisiä
syövät yhdessä ääneti
suomalainen sauna on niin hiljainen
hyssss
masentunut viemäri imaisee kaikki salaisuudet
jatketaan tätä hiljaisuutta
mykät nuket kävelevät
hiekkatiellä vastaan
vain pikkulintu osaa heiluttaa pyrstöä
laulaa
konemaista
länsituuli nousee
karhunvadelmat huokaavat
maailma
pehmeä parsa voikastikkeessa
filosofi nauraa pitkään partaansa
lahopää kummittelee joskus kirjastoissa
mikrofilmatuissa varjosäilykkeissä
x-sukupolven kummasteltavana
kuvan ottajat jo aikoja sitten
haalistuneet
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Alkoipa mukavast aamu rikkaan runon parissa!
VastaaPoista"masentunut viemäri imaisee kaikki salaisuudet" meillä tarvitaan putkimiestä :) siis sitä mitä pullosta lorotetaan viemäriin.
"karhunvadelmat huokaavat" - kahden ihmisen hiljaisuudessa saattaa kuulla mitä tahnsa, kun "maailma on pehmentynyt parsa voikastikkeessa" - nam, siis kuitenkin aika hyvää.
Ja hyvä on runokin. Go Terhonen go!
Go Lealiisa myös, olipa kiva aamunaloitus lukea palaute myös! :)
VastaaPoista"suomalainen sauna on niin hiljainen", kuulostaa hyvältä tässä runossa.Pikkulintu tuntuu elävältä meihin ihmisiin verrattuna, olemme kai välillä lukossa. Kuvanottajat ja x sukupolvi samassa maailmassa. Pidän runosta vaikka en osaa sitä purkaa yhtään enmpää.
VastaaPoistaTuohon tekstiin on helppo samaistua lokakuisen sään kanssa.Todellinen tunnelma herättää ajatukset menneistä hiljaisuus hiljaisuudessa kontaktittomassa elämässä konemaista itsensä toistoa. Länsituuli tuulettaa kivasti keskikohtaa loppu elämänkirjaston sivulle haalistuvaa. Kiitos
VastaaPoistaPaljon kiitoksia kommenteistanne, tein vielä pienen muutoksen tekstiin.
VastaaPoistaTuntui hieman erilaiselta nyt, olisiko helpompi lukea, niin minä koin.
VastaaPoista