HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

maanantai 29. lokakuuta 2012

Alusta ja lopusta






Kahdeksan runoilijaa


ahdista venhoon! 

(Nimet muuttuivatkin tässä kansanrunoudeksi, siksi alkukirjaimet pienellä, siis ajattelin kirjoitustuskissani että nämä kahdeksan kirjahyllyssä olevan kirjailijan teokset on nyt saatava mukaan oman runouteni venhoon, tai no eihän runoja saisi selitellä, mut selitin, se on kai ilmaisuni ydin)


On elämä,

armastani kun muistan:

”uppvaknandet”

(en muista tätä käännöstä nyt, yritin katsoa googlesta, mut en löytäny ekalla kerralla)

ja se.

 

Vasten tavataan.

Psalmi:

luut valvoo,

maan.

Aukeaa?

Words worth? 

(Anteeksi William, oon lukenu sinun juttujasi, pidän teksteistäs, koska ne vie toiseen maailmaan, mut nimesi on oikeesti Hieno, sis merkitystiheä jaettuna, ei runoilijaa voi oikeastaan paremmin lykästää.)

Seli seli.



Ja

omat runot ihan unohtu

siitä kokeilusta:


Vaik näin:

Punainen hämähäkki

lentää Bagdadiin

aamulla klo 7.35                       

huutaessani silkkisyksyn totuusalessa sokeria
                                        .
                                          .
                                            .
                                              .

aamulla klo 7.35                 

silkkisyksyllä totuusalessa putoaa niskaan pelkkää sokeria
                                       


                          läiskät poskilla

                                           mut pieteetillä



                                                               karmeeta













5 kommenttia:

  1. Tuottoisaa uurastusta.
    Runokirjojen sisällysluetteloista saa aikaan kaikenlaista.
    Uppvaknandet on herääminen, heräämys, herätys.
    Itse ihastuin 8jokuaikasitten) misstänka-sanaan. Siinä epäily, luulo, on kuin erityisen vahvaa missa-etuliitteen ansioista.
    Toisaalta uppvaknandet voisi kuvata heräämisen tekemistä, nousua, kuin misstänka oisi ohitseajattelua.

    VastaaPoista
  2. Oletpa runoillut modernisti. MUistan lukeeni jotain tämän tapaista kokeilevaksi luokiteltua runoutta viimeksi Tuli & Savu lehdestä.
    Oikein mielenkiintoisia mielleyhtymiä syntyi noin lukiessa vaikka jotkut sanat jäivätkin ymmärtämättä, ei se haitannut menoa, siis lukijana minä. Sinulla on mielenkiintoinen tapa yhdistellä ajatuksia.

    VastaaPoista
  3. Ideana oli, et tuo runon "kokeileva runoilija" ei siis ole minä vaan runon runoilija. Kertoja. Ehkei toimi. :)

    VastaaPoista
  4. Ohitseajattelu -sana on muuten hiano!

    VastaaPoista
  5. Juu, oikein mielenkiintoinen kokeilu, mukavaa luettavaa ja pohdiskelua, kiitos.

    VastaaPoista