HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

maanantai 8. lokakuuta 2012

Matkalla pois

.
Heitän selkään kuun
siitä irtoaa pieni sivu
hyönteisiä täynnä
laukkaan ryöstäytyvät satelliitit
rytmissä pimeät lehdet puista
kääpiötähtien sisältä timantit,
niiden ääni nousee ilta illalta
aikaisemmin 
.
© chr.

4 kommenttia:

  1. Kuulen tähden äänen tuossa lopussa "niiden ääni nousee ilta illalta aikaisemmin".
    Tiivis ja vaikuttava kokonaisuus.

    VastaaPoista
  2. Aivan kirjoittajansa oloinen, oikein. hyvä niin.

    VastaaPoista
  3. Matkustaisimpa minäkin mielelläni. Pois. Aamuyöstä on hyvä aika lähteä, halki kaupungin joka on roskainen, mutta ei herännyt, väsynyt ja eltaantunut, ja bussiasemalla lukisi Helsinki-Vantaa. Ja minulla olisi vain reppu, reppu vain. Ja lentoasemalla joisin kahvit. Ja kulkisin turvatarkastusten ohitse kuin olisin muka turvassa. Ja kun kone olisi ilmassa leikkisin olevani oman elämäni kääpiötähti, kirkas kuin timantti, eikä olisi kiire minnekkään, eikä ketään.


    Tunnelmaruno, joka sai minut haaveelliseksi.

    VastaaPoista
  4. Minä ajattelen tämän luettuani keijukaisia ja menninkäisiä. Hyvä fiilisruno.

    VastaaPoista