HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Runoilijakohtaamisia

Annaliisa/2009


Takkinaulakko

Huoneellinen runoilijoita

salaattivoileipiä ja glögiä

Kolmioita ja tikapuita

monta luuta jo kipsattu

kun ei tiedä mihin suuntaan kirjainrivin

painopiste ja maan vetovoima

asettuu

Jokaisen omin maa
hiljakseen
maistellen
erottuu

Keskellä autiotaloa palaa
kynttilä















4 kommenttia:

  1. Hmm. Mielenkiintoinen tunnelma tuossa autiotalon kirjailijatapaamisessa, tulee mieleen uni: kipsatut käsivarret ja kaatumaisillaan oleva kirjahylly. Aika hiljainen ja mietiskelevä kuva. Mitähän Freud tuosta sanoisi... tai ehkä hän istui siellä joukon jatkona.

    VastaaPoista
  2. Täytyypä harkita. Olen ollut kaksi vuotta Tarinan psykologiahyllyn vakiasukas, joten asiantuntemusta (tai ainakin intoa) on todennäköisesti yhtä paljon kuin Dunderfeldtilla, Hellstenillä ja Furmanilla yhteensä.

    VastaaPoista
  3. Uni, joka voi olla totta.

    Jokaisen omin maa hiljakseen maistellen erottuu - lause lämmittää!

    Loistotuuma: Pega sinähän voisit alkaa pitää tässä blogissa psykologin vastaanottoa (vrt. Krohnin Valeikkunan filosofi)?? No ehkä sinä tavallaan jo sellaista pidätkin, nimittäin meille LSP:läisille...

    VastaaPoista