HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

tiistai 17. marraskuuta 2009

Mummon kanssa

Oot sie rakastunt?

- Ai mistäs sie sen tiijät?

Mummo, kodistas on tullut pölykoiratarha!

- Ostin Amerikoist nätit kengät. Ollikii tykkää.

En ole käyny pitkään aikaan. Anteeksi mummo.

- Jää meille. Paistetaa letut. On niin hiljaist.
Olisit vaik yötä, nii ku sillo enne.

***

- Onks siul sulhasii?

Mummo!

- Siin sitä vast elämäst oppiiki!

Palmikoin mummon harmaat, paksut hiukset.

- Älä vaa lähe pois, sanoo mummo.

En. (lipettiin on pian päästävä)

- Ei tätä yksinäisyyttä kestä millään.

(pois näistä tunteista)

Juodaan vaan kahvit. Odotellaan, ihan rauhassa.


***

Mummon Olli soittaa. Hymymummo.

5 kommenttia:

  1. Mummot ovat aarteita, näethän, kysyvät oikeita kysymyksiä!

    VastaaPoista
  2. Kyllä kyllä, joskus nuoriin miehiin, joilla valitettavan usein on kiikarissa mummon rahat, toisinaan taas (nykyaikaa kun elämme) toisiin, eri-ikäisiin mummoihin, mutta useimmiten edelleen charmantisti harmaantuneisiin, hurmaaviin vaareihin.

    VastaaPoista
  3. Mummon kuva, sekin muuttuu. Teksti muuten on fiktiota.

    Saatanpa kirjoittaa myöhemmin ehkä tuosta aiheesta lisää: ellei blogin ylläpitäjä lemppaa minua täältä sitä ennen ulos. :)

    VastaaPoista
  4. Ai meinaakos Terhi että kun ylläpitäjä on vaari-ikäinen, niin se kallikka älähtäis missä nilkka kalahtais.
    -@$6%¤¤#, kyllä minä sulle vielä vaarin runot
    rimpauta-rustailen.
    Ehei, en minä provoidu en.

    VastaaPoista