Joulu sattuu,
silmiin sekä sieluun
Joulu antaa korville.
Spreepullosta laitetaan kämppään hanget nietokset.
Kylmäkäärettä.
Tähän on tultu:
Alastomat mallinuket syövät pähkinöitä ja vetävät vinkkua näyteikkunassa.
On aika muistaa taas kaikki teot, ne tekemättömät, kertoo pappi.
Joulu-ukko hakkaa oveen ja pelosta laajenevat silmät menevät lukkoon seuraaviksi 10 vuodeksi. Ehkä koko loppuelämäksi.
Korvataan nyt kaikki se mikä lyötiin laimin:
Puoliso, mummo ja lapset.
Koti, uskonto ja isänmaa.
Just.
Sain tämän otsikon eilen yhdeltä työkaverilta, nappasin lauseesta.
VastaaPoistaYritän ilmaista punkilla jouluahistusta.
?
Just, on vähän huono omatunto, kun juuri tänään ostin jouluvalot kahteen ikkunaan, sellaset pienet vihreät ja punaiset, tosi ihkut...
VastaaPoistaEn voi laittaa kommenttia tähän, koska siitä tulisi essee tai luento.
VastaaPoistaMuistatko Ismo Alangon Joululaulun: "On jouluyö ja kunnia herran ja äitimaan.../// ja tykit sylkee kuolemaa ja tuoksu napalmin, on joulun lapsen nimeen tehty teko verisin///nyt laulaa saa!!!"
Joulu on auki oleva haava. Pääsiäisenä kukaan ei välitä siitä. Se saa vuotaa. Luvalla. Ja mitä enemmän, sen parempi.
Kommentoin Marian kehtolaululla, jonka taannoin tänne jätin.
Olenkohan pöllinyt "sielupeiton" Anna-Liisalta, on niin hänentyylisensä sana. Jos olen kiitos, niiaus ja kumarrus lainasta. Ja tuon sanan runosta vaihdankin jahka keksin paremman.
VastaaPoista