Annaliisa/2009
Takkinaulakko
Huoneellinen runoilijoita
salaattivoileipiä ja glögiä
Kolmioita ja tikapuita
monta luuta jo kipsattu
kun ei tiedä mihin suuntaan kirjainrivin
painopiste ja maan vetovoima
asettuu
Jokaisen omin maa
hiljakseen
maistellen
erottuu
Keskellä autiotaloa palaa
kynttilä
Hmm. Mielenkiintoinen tunnelma tuossa autiotalon kirjailijatapaamisessa, tulee mieleen uni: kipsatut käsivarret ja kaatumaisillaan oleva kirjahylly. Aika hiljainen ja mietiskelevä kuva. Mitähän Freud tuosta sanoisi... tai ehkä hän istui siellä joukon jatkona.
VastaaPoistaAla Sinä tuuraamaan Freudia..
VastaaPoistaTäytyypä harkita. Olen ollut kaksi vuotta Tarinan psykologiahyllyn vakiasukas, joten asiantuntemusta (tai ainakin intoa) on todennäköisesti yhtä paljon kuin Dunderfeldtilla, Hellstenillä ja Furmanilla yhteensä.
VastaaPoistaUni, joka voi olla totta.
VastaaPoistaJokaisen omin maa hiljakseen maistellen erottuu - lause lämmittää!
Loistotuuma: Pega sinähän voisit alkaa pitää tässä blogissa psykologin vastaanottoa (vrt. Krohnin Valeikkunan filosofi)?? No ehkä sinä tavallaan jo sellaista pidätkin, nimittäin meille LSP:läisille...