HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Rakeita

8.9.klo 14.30

Rakeita pomppii kirjaston ikkunapeltiin
ja siitä alppiruusun lehdille

Kaupunginteatterin versonvihreät teräsrakenteet
jättihämähäkin kudelmaa

Hair

Nuoruuden lämmin taivas
ohittaa lyijynharmaat pilvet
Keltaiset koivunlehdet
vauhkoontuvat
huntutansiin

Anna-Liisa










8 kommenttia:

  1. Runoilija istuu kirjastossa omissa mietteissään. Tarkkailee sivusta, ympärillä olevaa, ikkunan sisällä ja tässä runossa ikkunan ulkopuolella olevaa.

    Tyyni ja rauhallinen, selkeä, viimeistelty.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Erittäin kaunis tunnelmaltaan, keveänelävä ja myös elegantti, runo, nautittavia yksityiskohtia: kursivoitu Hair ja keltaisten lehtien vauhkoontuminen huntutanssiin.

    (Laitoin kommentin uudestaan, uusilla kirjaimilla)

    VastaaPoista
  4. Kiitos runoiljoille jotka ovat ottaneet kantaa tekstiini. Aina yhtä jännää lukea palautetta.

    VastaaPoista
  5. Kivasti runosi luisuu nykyhetkestä teatterin metalliverkon kautta nuoruuteen ja palaa lehtien tanssin kautta nykyhetkeen.

    VastaaPoista
  6. Pitipä taas kerran katsoa pätkiä Hairista...hih.
    Mieleltään ei vanhene, lyijypilvet peilissä,
    lehdet vauhkoontuvat useinkin.

    Erinomaista! Kiitos ajatuksista A-L.

    VastaaPoista