kaivan siivouskaapin ylähyllyltä
jeesusteipillä kiinnitetyn kenkälaatikon
tämäkö nyt on se runojen varikko, mietin
etsin vanhaa runoa lahest
sitä missä pääsee sadattelemaan
löydän monta
kummastelen päiväyksiä
ja taltioimaani elämää
noissa kirjasissa
en löydä tekstiä, missä mainittiin antennit
en sitä kaupungista vangittua irvikuvaa
Ihana tuo "kenkälaatikko" joka on yhä teipattu.
VastaaPoistaSitten tuo " runojen varikko" kuulostaa hyvin nykyaikaiselta ja osuvalta.
Antennirunoakaan ei löydy, irvikuva kaupungista on kai sitten muistissa jollain tasolla tallennettuna.
Runot ovat elämän muistiinkirjoittamista, tästä sen näkee, päivämäärät on hyvä laittaa muistiin.
Runon idea on mainio! Hyvin etenee, verbit etsiä ja kaivaa sekä laatikot ja varikko tekevät elämänmakuisen fiiliksen, minulle kirjoittajan ääni on myös tunnistettava, tuttu. Mukava lukea.
VastaaPoista"Runojen varikosta" samaa mieltä Anna-Liisa kanssa, tosi hyvä ilmaus, karhea. Tiivistyy tulemisen, lähtemisen ja jäämisen tunnelma. Jäin miettimään lauseita "en löydä sitä missä mainittiin antennit/en sitä kaupungista vangittua irvikuvaa". Mihin viittaa sitä-sana, antenneihinko? Mitä antennit tarkoittavat tässä? Tämä viittaus "irvikuvaan" voisi olla jo alussa, siis kuvataan, mitä ollaan etsimässä, lopussa se osoittautuisi jonkinlaiseksi kuvitelmaksi, tai kadonneeksi muistikuvaksi tms. Runon loppu kokoaa hyvin yhteen sanotun, toisaalta sana "taltioitua elämää" jättää jopa etäisen olon, katsotaan hyvin kaukaa jotain tapahtumasarjaa kuin filmiä, ja arvailuksi jää, miltä se kaupungin taltioitu elämä lopulta etsijästä näyttää. Ehkä runo saa jatkoa? Mutta kuten sanottu, mukavaa oli lukea.
Eh, joo kiitos. Mietinkin muutamien lauseiden jättämistä pois jo alunperin, joten muutan tekstiä hieman.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTuli niin paljon virheitä kommenttiin, että otetaanpa uusiksi:
VastaaPoistaJes. Kolahti! Tarina joka syntyy siitä, ettei oikeastaan ole varsinaista tarinaa. Ja joka kuitenkin on tarinoista tarinoin. Ja ehkä siitä, ettei aina runosuoni syki, ja sitten se kitenkin sykkii... Perustuu tositapahtumiin.
Joo, hepskukkuu,aivan oikein; ehdin aamulla lukaista sitä alkuperäistä, muutos, tiivistäminen?.. ynnä muu kehittämminen on ollut eduksi. hyvä, näin.
VastaaPoista"Runojen varikko" loistava ilmaus.
VastaaPoistaRunoilija irtaantuu ruumistaan ja tarkkailee puuhiansa.
VastaaPoistaSiivouskaapissa jeesusteippi pitää muistot hallinnassa,
ne kultaantuvat, tietysti.
Oikein hyvä ja viisas runo. Tiivistys kannatti.
Kiitos Eeva!