HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

lauantai 5. joulukuuta 2009

VIIDES LUUKKU 2009

Runoystävien nimet sanannettuna


ANNA-LIISA
Arvelen nauravani nopeuttamatta aikaa;
liitää ihmeissä, ilosissa sanojen aarrearkku.

EEVA
Epäilemättä ensimmäinen vaatimaton aaria!

JORMA
Jaettu omintakeisuus;
rauhan mittainen aamu.

PEGASOS
Pitää ehkä gastronomisista aforismeista
soittaen oikeaa sävelmää.

TERHI
Totuudessaan ehdoton runo
hopeinen ihmisyydessään -

VISA
Vallaton
iskevä sana! Anarkiaa.

6 kommenttia:

  1. Kiittää Lealiisaa oivalluksesta: ihanaa, hopeaa. Olen suorastaan elohopeaa.

    VastaaPoista
  2. Min oon kyll aikas levoton, varsinkin aamuisin.
    Vaan Luukulle ei parane sanoa vastaan, ottaa vaan vastaan mitä se lahjoittaa.

    VastaaPoista
  3. Jaa, gastronomisia aforismeja?? Haikuista kyllä tykkään ja niissä voidaan mainita esimerkiksi pilvien lastenrattaat kevätpäivän tasauksen aikaan.

    VastaaPoista
  4. Voi pojat te joskus osatte! Isälläni oli tapana sanoa, että lahjahevosen hampaisiin ei ole katsominen! Eli Jorma on oikeassa: tämän luukun takana ei istu viranomainen, joka ottaisi reklamaatioita vasttan tämäntyyppisissä Lahjarunoissa!
    Tulee paha mieli, kun yrittää ilahduttaa, eikä kelpaa :(

    VastaaPoista
  5. Elä sure Lealiisa, sattu vaan mulle semmonen känkkäränkkäpäivä eilen. Tänään menee jo paremmin.

    VastaaPoista