HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

lauantai 26. joulukuuta 2009

Muistan

Jos luulet, ettet enää ole mielessäni,
olet väärässä.

Muistan äänesi sävyt,
puheesi ja äänenpainosi elävät minussa.
Muistan kapinointisi ja viisautesi,
muistan hiuksesi, muistan monet ilmeesi.
Muistan vartalosi pehmeyden.

Miten muka sellaiset muistot voisivat kadota?

5 kommenttia:

  1. Tuuli nuolee, ikuisuuus, sanoo Viita, runossaan...ikuista voi olla..

    VastaaPoista
  2. Nyt alkaa Pegasoskin päästä vauhtiin. Hienoa. Puhuttelevaa, joulun herkistämää! :)

    VastaaPoista
  3. Minä jättäisin viimeisen rivin pois.
    Muuten pidän karhean haikeasta tunnelmasta ja vielä kun sen lukee näin joulun aikaan niin ah...

    VastaaPoista
  4. Entä jos viimeisen ja jälkimmäisen paikkaa vaihtaa, jos mitään muutosta ei huomaa, silloin jotain pitää tosiaan tehdä. Jokainen lause on laskettu ja järjestyksessä niin kuin hiuskarva päässä!

    VastaaPoista
  5. Lopetusket ovat joskus hankalia, mikä liikaa, mikä liian vähän. Terhin idealla runosta tulee selkeästi parempi.

    VastaaPoista