pojalla puna ja tiukujen helinä
Arka on hymy huulilla
ja heikko lymy kumpaisenkin kasvoillaMassuissa ja tassuissa
paljon puuroa ja kanelia
Joulu on saapunut, alas astunut
pienen pieni rauha takataskussaan
Kahlannut läpi katujen, läpi tyhjentyvien
tavaratalojen, kotiaan etsinyt - eksynyt
Menopaluu-lipulla tuli
risteysasemalle,
ei vieläkään jäädäkseen
Verhot avasi vanhaan näytelmäänpuki ihmiset lämpimin nutuin, kylmin naamioin
Sai sauna kynttilät, lintu lyhteen, sai
rappu havut ja lattia oljet, antoi oraville siemeniä, vaan
karhut karhununta nukkuvat
Yksi on joulua rakentanut
toinen siitä sairaita hoitaa
yksi turvaa, toinen herjaajoku on kiltti
toinen kilttiä esittää
vielä joku lyö, vielä yksi itkua odottaaJa joka oveen Joulu koputtaa,
lähes joka ovi aukeaa
Ja niin kuin huoneeseen syntyy lapsi
syttyvät taivaalle tähdet, mutta
suuriin valoihin paimenet eksyvät, ja tietäjät
liikaan tietoon astuvat ja sitä tietä tietymättömiin
Nainen kulkee katua niin kapeaa
valot loistavat ikkunoista
padat höyryää, ja lapset
laulavat kuin aikuiset
Nainen kulkee viitan alla
pitkin pitkää tietä eteisiin ja huoneisiin
kysyy peittoa, kultaa , mirhamia
ja lähes jokaisessa kammiossa yksin nukkuu jeesuslapsi
Kylmä on, hän lämmöntuojaa, rauhansaajaa odottaa
En tiedä onko vanhaa vai uutta tuotantoa.
VastaaPoistaJoulu.
Kuitenkin on.
Kaikessaan.
Runossa liikutaan kaupungin kaduilla liikkuvasta tytöstä ja pojasta sydämen Jerusalemiin asti. Arka hymy huulilla, kaunista, ja sitten totuuden sanoja ihmisten naamioista.
VastaaPoistaOlen kerran nähnyt unta, että olin olevinaan Maria, makasin taljoilla porttien, muurien takana ja sotilas jyskytti raivokkaasti oveen. Se oli tdella eläväntuntuinen voimakas uni.
Hieno juttu, kattava. Siinä vaiheessa kun massut ja tassut olivat puurossa ja kanelissa oli kaikki turvallista ja hyvin. Sitten tuli joulun kääntöpuolikin esiin. Haikeankaunis ja mirhamintuoksuinen (miltähän se mirhami haisee?)
VastaaPoistaJoulun ajasta syntyy paljon muistoja pitkältä ajalta. Tuoksut ja esineet ja talveen ja jouluun liittyvät asiat, lämpö kylmän talven keskellä senhän aistii kokonaisuudessaan .
VastaaPoistaKiitos,jees - Lealiisa aavistaa jotakin, ja on oikeilla jäljillä. Orginaali,mikälieneeversio, on päivätty joulukuulle 1983. Tämä on ainut joulurunoni vuosikymmenten mittaan.
VastaaPoistaYle/Lahden radio järjesti silloin Ristinkirkossa joululaulu/runo-tilaisuuden, ja minultakin pyysivät sinne runoa. joo, taisipa silloisella kirjastonjohtajalla Ritva Piispasella olla asian kanssa tekemistä. Se on sitten siellä esitetty, en tiedä miten ja kuka, en ollut itse paikalla. Kirjaston maakunta-arkistosta löytyvät minun ja Tanja Iltasen orginaalit.(muuta minulla ei siellä ole ollutkaan - yksi runo/liuska vain).
Tänään, ei vaan eilen, Lahden radio teki juttua Möysä-blogin tiimoilta, ja esitin/esitän tämän päivitetyn version siinä yhteydessä.
Kun, taas, 26-vuoden, jälkeen oli joulurunon paikka.
Jahka se juttu, ens'viikolla(?) tulee ulos lienee, korrektia siirtää Jouluntuoja Möysän "puolelle".
-kommenteille joutunee kyllä sitten sanomaan näkemiin. Mutta kiitos, siis..
Hieno juttu-Möysä eetteriin! Ilmoitatko koska tulee ulos, saanet varmaan tietää etukäteen kysymällä.
VastaaPoistaJuu, jotenkin oli niin tutunoloinen, mutta ei kuitenkaan...
Kuule J, mulla meni puhelin rikki ja sun numero katosi, voitko laittaa tekstarin tms. niin saan sen takaisin. Olin soittamassa sulle yksi ilta ja huomasin ettei numeroa ole. Yritin laittaa vaihteeksi linkkiä joulukalenteriin...