Kolmen tulen sytyttäjä
saa nuotion sijalle haltian
sen valkean omistajan
kämmenelle pyhäkköpuun
kodinpuun koko maailman,
saapi näkemisen taidon
hieroo silmiin yökön verta
ajatusten hedelmän:
latvusta oksalta haaraa
ylinnä raukka ihtiriekko
majaileva liekkiö
karahkoilla keikkaan väki
alinna mänkiäiset
risuilla liekkiöt, tyhjäset.
Tässä tulensytyttäjän varjosielu
suojeltu talonpaikka
kotihaltioisten kartastossa
haltian itkusta omansa
uhrimaito lattian ravos
salvoksessa hopearaha
© chr.
On se huimaa menoa taas tuolla chr:n seutuvilla.Vaikk useampaan kertaan lukee, niin
VastaaPoistavähän väliä , rivin väleillä, tuntuu et putois kärryiltä, mutta ei sitten kuitenkaan putoa,
vaan salvoksesta löytyy aina hopearaha, ja jokakerta erilainen.
Tulensytyttää vivahteikkaasti leiskuvan runon. Runoahjossa hiillostettu mystiikalla, kansanuskomuksilla,-perinnettä mennyttä elämää mukaellen. Taottu ajansepän vasaralla loitsittu kolmeensäkeen muotoon hopiaiseen. Upea kevyt varmasti lukevat myös maahiset menninkäiset ja haltiat. Kevättulien aika, nyt en pudonnut kärryiltä kuin niin monesti ennen. Kiitos
VastaaPoistaTunnistin het kirjoittajan. Runonlauluans kuuntelis lisää. TP
VastaaPoista