Kun maaliskuu. Olevan piste. Kun muistin.

Kun edelleen selvittämättä miten valo ja pimeä. Vaihtelu vaikuttaa. Sielun istuin, käpyrauhanen, surkastunut kolmas silmä. Kun varjot vaikuttavat suuremmilta. Kun luonto on menettänyt merkityksen luonteen kuvastimena. Kun ilma on puhdasta ainoastaan syvällä. Minne kukaan ei kulje?

Kun eilen väitettiin masennus johtuu serotoniinijärjestelmän poikkeavuudesta. Kun tänään väitetään se johtuu luonteesta. Aivan pieni uutinen. Kun juuri sinä et huomannut. Minä huomasin. Hitaasti kun. Kun muistin tiistaina.

Leikkasin lehdestä irti. Tuijotin sanomalehtiliuskaan reiän. Kun kukaan ei pitänyt mitään erikoisena. Ei pohtinut ääneen.

Kun hyväksytte ujouden masennuksen osatekijäksi. Kun hyväksytte hitaan toipumisen stressistä luonnon poikkeamaksi. Kun ette väitä vastaan. Väistätte vastuun. Kiltit ihmiset.

Kun meitä ei ole olemassa. Kun on vain minuja.

Turvallisuushakuisuus on ei toivottu luonteenpiirre. Aletaan lääkitä. Kun tässä maailmassa ja ikkunaruudukon takana olevassa. Hurjaa ääntä pitävät vain männyt. Tyyni merisää. Kun saa tapahtua mitä tahansa! Kenenkään sanomatta tekemättä. Kun tapahtuu. Tapahtumatta. Yhtään mitään.