Tänään vietettiin Maailman saattohoitopäivää, Aleksis Kiven päivän ohella.
Olin Harjula-keskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa alan ammattilaiset
kertoivat asiasta. Kuten kertoivat myös maallikot, saattohoitoyhdistyksen jäsenet.
Kaupunginsairaalan osastonlääkäri Eeva Suhonen kertoi saattohoidon toteutuksesta
kaupunginsairaalassa. Aloitti A.Kiven sanoilla:
Tuonen lehto, öinen lehto!
Siell' on hieno hietakehto,
Sinnepä lapseni saatan.
PHKS:n onkologi Paul Nyandoto kertoi syöpäsairauksien hoidosta;
parantavasta hoidosta saattohoitoon.
Kuulijoina oli terveydenhoidon ammattilaisten lisäksi joukko meitä maallikoita
joita asia on hiljattain tavalla tai toisella koskettanut.
Minulla oli taskuun viikattuna mukana tämä
Nimeni on Alzheimer, muistaakseni
siis Möysä-blogista lainattuna, arvelin , jos tilaisuus tulee, jokin tyhjä hetki, ja minulla rohkeutta piisaa ,niin esitän tämän. Mutta
ei sellaista tilaisuutta tullut, ei sitä rohkeutta riittänyt.
Olkoon se päivän johdosta, ainakin jonkin aikaa, esillä. Kait se on minulle edelleen jotain
terapiaa, surutyötä
Rankka päivä sinulla, kuitenkin rohkeutta tässä koko suomea puhuvalle kansalle kertoa suunnitelmasta, joskin toteutumattomasta aikeesta.
VastaaPoistaToisaalla runoa kommentoin, taisivat silloinkin ylisanat loppua kesken.
Kiitos kommmetista niin chr kuin pegasoskin. vaan pegasos: kommenttisi Möysän puolella näyttää vähän eksyneeltä kun siellä ei ole tätä johdantoa tuohon esitysyritykseen.
VastaaPoista-mutta, haitanneeko tuo mittään
Emmää tiiä, mä vaan klikkasin yhtä nappia ja sitte mä jouduin johonkin ja siellä oli laatikko, johon voi kirjoittaa...tää on niin hankalaa tää digitaalipujottelu.
VastaaPoistahyvä jott, jos, ei oo pujotellessa tullu mitää polvi - tai muitakaan nivelvammoja
VastaaPoista(jaa-a nyt alkaa selvitä mistä on peräisin, jos ei nyt kaikki , niin ainakin useat, sun kotiseudun postilaatikko, maitolaituri ym muuntajien seinäpiirrokset ym graffiitit)