I
Kävelen kaupungissa,
jota en kovin hyvin tunne.
Hevonen vetää perässään aurinkovaunuja.
Alkuhärkä ja merikäärme ottavat mittaa toisistaan.
Naiset juovat kahvia peilisalissa
ja kuningas järjestelee tinasotilaitaan riveihin.
He makaavat hiljaisina tammiveneissään.
Hiukset on laskostettu kauniille sykeröille.
Laivat kuljettavat turisteja kanaalissa ja
turistit matkamuistojaan.
Olen matkamuisto.
II
Musta timantti sulkee kaiken valon sisäänsä.
Miten on mahdollista, että lasinen pinta heijastaa kaiken
moninkertaisesti takaisin?
Juon väkevän kahvin,
ihailen kirjaston korkeaa kattoa
ja seinien aaltoilevia muotoja.
Kuvautan itseni Kierkegaardin
ja jalustalleen kivettyneen leijonan kanssa.
Yritän olla hetken aikaa joku muu.
Hellyydenkipeä mäyräkoira
haluaa leikkiä pallolla antikvariaatissa.
Leikin vähän aikaa.
Ja taas jatkan kävelyä kaupungissa,
jota en kovin hyvin tunne.
Timantteja Kierkegaardia ja vaikka naisia veneessä, kun näkee niin kokee, runsas kokemusten sammio, varmaan, matka.
VastaaPoistaTervetuloa takaisin kaupungista, jossa kävelit, jota et kovin hyvin tunne. Tunnelmien taltioija on palannut - ihanaa.
VastaaPoistaHieno paikka tuo Tanska (jos tää sieltä on)... sinne!
VastaaPoistaTotta, tekstin minän havainnoima maisema muistuttaa kovasti Kööpenhaminaa! :)
VastaaPoista