HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

perjantai 16. lokakuuta 2009

Metsärunot

Annaliisa

PERJANTAI

Tänään en kävellyt metsässä.
On pimeä ja tyyny pehmeä.
Katson televisiosta ei mitään.

Kirjassa lukee ei mitään.

Vaeltelen ei missään.

Kaipuukin kuollut, yhteistä
tuo minkä näen silmissään
epäusko, ettei ole muuta
että elämisen tunne pysähtyi; niin syyllinen

Hänestä sen näin, sanoin;
Sinulla on lainassa tuo katse.

Hän kävelee lampun valossa
hengittää tihkusadetta.
Märät hiukset tyynyllä.

2 kommenttia:

  1. Pysähtynyt tunnelma, joka itselle myös usein on tuttu- Erityisesti pidän kahdesta viimeisestä säkeistöstä. Alkaen: Hänestä sen näin... ja loppuun. Siinä jo runoa kyllin.

    VastaaPoista
  2. Samma här! On ihmeellistä miten runo kehittyy loppua kohden kirjoittaessa valmiimmaksi.

    VastaaPoista