Valmistivat vellin huolellisesti. Tasaiseksi tekivät.
Yhtäkään kokkaretta ei lautaselta pitänyt löytymän.
Pyysivät pöytään.
Mitäs pidät, jo kohta kysyivät.
Uusin menu, kuuteen kertaan keitetty!
Kahdeksaan kertaan konsultoitu.
Yhdeksään kertaan kartoitettu, kymmeneen
ovensuukyselty.
Antoivat haarukan.
Miten minä nyt tällä, velliä suuhun saan?
Eikä särmän särmää, ei sattuman sattumaa.
Kallista lautasta, sanoivat, nopeammin joudut.
Leualle menee, rinnalle valuu, sanoin.
Ei sitä kohta kukaan muista, huomaa. Älä välitä -
sinne se haihtuu, sulautuu. Uutta on jo tulossa.
Mitä tähän voi sanoa? Veikkaan, ettei ole keksitty kuva. Muuten Jorma, luen viikonloppuna, jos ei oo kiire.
VastaaPoistaMuuten Terhi, oletko Historiapäivillä "töissä".
VastaaPoistaHyvä kalevalainen poljento
VastaaPoistaKalevalainen poljento? Alkusointuja löytyy kyllä, mutta ei nelipolvista trokeeta.
VastaaPoistaRuno itsessään on niin pelottavan realistinen, että se puistattaa, jopa pelottaa.
Eli todella hyvin käsitelty aihetta.
Realistista on kyllä sen minäkin olen nähnyt. Mutta runon ote on hyvin koossa tuommoista on oikeesti..
VastaaPoistaSaisit tuostakin aiheesta koosteen..
Eikö näitä vanhoja omia kuvia saa muuten täältä blogista pois jos kyllästyy?
VastaaPoistaRunosta tunnistin yllättävän paljon samankaltaisuutta omalle kirjoitustyylilleni, etenkin runoille, joita en ole julkaissut missään, lausunut kylläkin. Toivotaan ettei jouduta törmäyskursiiville! :D
VastaaPoistaJorma, en ole. Huh, en ehtisikään. saatan mennä kuuntelemaan jonkun esityksen.
VastaaPoistaOn muuten riemastuttavaa, että on samoja tyylejä, niitä ei voi välttää millään. Ja silti niissä kaikissa on aina jotakin omintakeisuutta. Jos ei muussa, niin esitystavassa. Itse saan hyvinkin paljon tältä porukalta vaikutteita, huomaan asian usein vasta jälkeen päin. Se on minusta riemukasta huomata, siitä tunnistaa, että jonkun toisen juttu on tehnyt suuren vaikutuksen. Ja toinenkin huomaa. Omia vaikutteitaan on kyllä hyvä oppia tunnistamaan ja huomaamaan.
Joo totta kai samoja tyylejä saattaa esiintyä ihan sattumaltakin. Periaatesyystä täytyy sanoa, etten itse ota vaikutteita kenenkään toisen kirjoittajan runosta ainakaan tietoisesti ja jos, niin erikseen mainitsen asiasta runon kohdalla (esm Eliotin inspiroimana tms). Mutta kukin tyylillään, ei ole tarkoitus syyllistää. Oma henkilökohtainen näkemykseni kuitenkin on, että kannattaa miettiä omaa kirjoitustyyliään jos se alkaa jatkuvasti muistuttaa liikaa jonkun toisen kirjoitustyyliä ellei se ole ollut sitä jo alun perin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMitä enemmän lukee, sitä enemmän saa vaikutteita. Ja kirjoittaa. Ja kirjoittaa- Ei vaikutteita mielestäni kannata pelätä. Sen sijaan esikuvansa on syytä valita huolella. Kirjoittamalla yhä uudelleen itsensä tyhjäksi alkaa kuoriutua oma ääni. Oma ääni voi leikitellä ja kokeilla erilaisia tyylejä. Mutta niin kuin Eeva kirjoittaa, että ei ota vaikuttita, se on myös yksi valinta. Vastustamalla oppiminen, josta tulee mieleen Leevi Lehdon essee Rihmaston sivuilla, käykääs lukemassa, mitä mieltä oletten siitä -
VastaaPoistaTämä mainio juttu tuo mieleen työpaikan ikuiset kehittämispalaverit ja -keskustelut, joihin Pegasoksen ei onneksi juuri enää tarvitse osallistua, hän kun nyhjää päivät kotona ja työskentelee interneteitse. Nykyajan työelämä vaatii vastapainokseen yöelämää.
VastaaPoistaKiitoksia kommenteista ja keskustelusta.
VastaaPoistaVaikutteisiin kannattaa ajautua - kansalliseen- ja maailmankirjallisuuteeen. Establishmenttiin ja marginaaliin. No man is an island.(John Donne)
Vaikkapa, nyt kun netissä ollaan: Electric verses, UbuWeb, Project Guttenberg, ja muutama sata tai tuhat alan sivustoa näitten lisäksi.
Anteeksi runoilijat, mutta en ymmärrä palstalla viljeltyjä, "akateemisia" kylmiäkin tyyliviittauksia tunnettuihin kirjoittajiin ja muotoseikkoihin.
VastaaPoistaNe ovat ja ne elävät ilman meitäkin. Tämäkään sivusto ei ole, ymmärtääkseni, koko kansan "enzymobedia". Kuka kirjoitti, ja miksi sana lensi lehtoon.
Sanankäytön huippusivuilla (LSP) ollaan! Tästä innoittuneena olen mukana perustamassa vastaavan kanavan.
Sanankuokka iskeköön kilvoituksen kaskeen.
Kutsu tulee kevään aikana "tupareihin".