Vastaus kiteytyi kuin oraakkelin suusta
Hiljaisuutta hakeva kansa
ei hae hiljaisuuden retriittiin
Sakasti on vitsi
Henkeä hakeva ihminen huokaa
Kirkkosalissa kaikuu kylmät seinät
Pappi on pois
Ihminen uupuu
ulko-ovi -
taustahäly
tilaviihde
meteli
lumivallit
kotiovi -
hiljaisuus
EL
Virkistävä. Napakka. Pureva. Ajatuksia herättävä. Luotaa kansaamma jostain kaukaa tähän hetkee ja kenties tulevaankin. Oivaltava hieno runo!
VastaaPoistaNyt kun olen lukenut runoa yhä ja uudelleen, niin havainnoin, että kaksi ensimmäistä säettä ovat mielestäni "runoon sisääänmenosäkeitä kirjoittajalle" joten ne jättäisin EHKÄ pois, ainakin ensimmäisen.
VastaaPoistaLiikenne puuttui tuosta listasta ja black&deckerit. Tuntuu, että kaikki mikä aiheuttaa meteliä on "edistystä" ja "hyödyllistä" nykyään ja siksi suotavaa. Hiljaisuus taas ei kartuta bruttokansantuotetta.
VastaaPoistaHiljaisuuden tuottamattomuus, niinpä. Uni alkoi painaa runosynnytyksessä ja jäin vähän itsekin miettimään ensimmäisiä lauseita runossa. Mutta menköön niin se ei ole ihan niin pappi Jaakobia, eikä ala samalla sanalla kuin sen otsake.
VastaaPoistaRetriitiksi minulle riittää metsä.
VastaaPoistaSiellä on jotenkin paljon luontoa että ei voi olla yksin, vaikka onkin.
Luonnon luonnollinen retriitti on "järjestettyä" todellisempi. Niin olen kokenut
Tällainen ajatus minulle syntyi sinun tekstistäsi joka jotenkin tuli aidosti sinulla sydämestä.
Muuten tulipas mieleeni, että olen harjoitellut hiljaisuutta kirjoittamisen yhteydessä 16v asti, opettajani neuvosta, eli siis pari vuotta. Olen ollut myös hiljaisuuden retriitissä. Ja kuvataidemenetelmäni, jolla maalaan perustuu pitkälti hiljaisuuteen. Pitäsköhän mun kirjottaa metelistä. Ei sentään. Olen alleginen melusaasteelle, mutta en äänille, hyvälle musiikille, keskustelulle...
VastaaPoistaMuuten miksi se sakasti lopulta on vitsi? Eikös se ole kirkon henkilökunna tila, kirkon etuosan takan/vieressä.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaSanavalinnalla ei kuitenkaan ole merkitystä runossa, koko kirkko voi olla monelle vitsi. Metsässä voi tosiaan olla hiljaista vaikka olisi ihmisiä, ja samoin esimerkiksi taidekurssilla. Mikä oli Lealiisa kokemuksesi hiljaisuuden retriitistä?
VastaaPoistaAiniin ja kiitos kommenteista. Taidan jättää ekan lauseen sittenkin pois, koska Lealiisalla oli hyvä näkemys. Runossa oli jotakin liikaa.
VastaaPoistaRuno palautti mieleen käyntini Kuopion tuomiokirkossa vuonna jotain. Kysyin nuorelta oppaalta mahdollisuutta päästä parvelle, ovi oli suljettu.Hän nouti avaimen sakastista. Jutustimme niitä näitä, mm kirkkotaiteesta. Istuin askeettiseen penkkiin, ja ihmeekseni opas istu aivan viereeni. Kysyin nimeään, Eeva, hän sanoi. Sama nimi kuin vaimolla - nykyisellä pestiksellä. Olin hiukan hämilläni, olin ajanut pääni täysin kaljuksi edellisenä iltana. Päälaki valkea, kasvot päivettyneet kuin rantojen miehillä. Virttynyt farkkuasu korosti vetovoimaani, heh. Vietetty hetki nuoren teologian opiskelijan kanssa vaikutti merkittävällä tavalla tulevan elämäni arvoihin.
VastaaPoista