Kukkaruukun kahvipuu
sinnittelee tämänkin talven
Ei
sen tarvitse kahviksi asti kukkia
vihreistä lehdistä tiedän ettei valo ole vielä kuollut
vaikka kasvojen varjot syvenevät
eksyneet lisääntyvät
mikä
tie minnekin vie
kun enää
ei kohtaa toista
jonossa
Kaikki odottavat ulospääsyä maailman kaupasta
se myy orkidearuukkuja samalla käytävällä
sokeripullien ja yskänlääkkeen kanssa
Tarjous
kahvipakettiin mahtuu lämpöisen mantereen tuoksu
ripaus tumman sormen himmeää ihoa
hipaisu kauluksella
Valon matka niin ettei se säikähdä
meillä on nyt onneksi tämä
lumi
Anna-Liisa, kiitos Kahvipuusta! Puhutteli ihan melkein kyyneliin asti.
VastaaPoistaTerveisin huono itkijä
anonyymi vanha tuttu , sinisen ystäviä minäkin jos muistat
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOlen onnellinen tästä palautteesta, ja jään miettimään että kukahan se onkaan..
VastaaPoista