HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

sunnuntai 3. tammikuuta 2010

3.päivä

Kolmas päivä, -26 astetta

Varhain aamulla seitsemän varista istui koivun latvassa.
Päät kallellaan katsoivat lämpökeskuksesta nousevaa savuvanaa.
Kalusin kinkun, riisuin kuusen ja heitin sen parvekkeelta alas.
Ja nyt mietin mikä olisi sopiva metafora kuvaamaan
riisuttua joulukuusta jäteaitaukseen nojaamassa.
..olkoon. Riisipuuro hautuu -
kalenterin sivut ovat aivan tyhjät;
umpihanki edelleen ehjä ja valkoinen.
Tässä istun ja kuvittelen kirjoittavani aamunhetkestä maailmankirjallisuuta,
no, olkoon sekin. Nyt jo lauhtuu - enää en pelkää että
kuusikosta alkaisi putoilla jäätyneitä, heliseviä tiaisia.

9 kommenttia:

  1. Olipa mainio aamukuva. Säätila tieteellisen tarkka, lopun tiaisten onni olla jäätymättä jotenkin lohdullinen, ne selvisivät..

    VastaaPoista
  2. Lintujen kanssa on oltava tarkkana - ovat herkkiä loukkaantumaan ja aikamoisia laverteleijoita.

    VastaaPoista
  3. Ai, tuota puolta en ole linnuista tullut ajatelleeksi, lavertelijalinnut, ..

    VastaaPoista
  4. Umpihanki vai hanki vielä ehjä ja valkoinen, umpi on ehjä ja valkoinen.

    Monta täyttä, hienoa lausetta, kokonaisuutta. Jaotteluja?

    VastaaPoista
  5. juu, Terhi, olet aivan oikeassa: "ummen" olemukseen kuuluu olla ehjä, se on niin rakennettu. Harkitsen asiaa.
    Toisaalta, ehkä halusin vain viitata Hellaakosken kuuluihin umpihanki-säkeisiin. En tiedä. Vaihdoin kuitenkin vielä-sanan edelleen-ilmaisuun. Se se vasta antaa historian siipienhavinaa. Hii-hoo.

    VastaaPoista
  6. Aamulla keitin mannapuuroa ja korppeja lensi koilliseen (siellä riistapellolla on hirvenraato), katsoin joulukuusta, ihailin runoa, sen pysähtynyttä puuhausta.
    Ja hangen alunen käytäviä täynnä.

    VastaaPoista
  7. Voi vitsi, hangen alusen, elämän siellä, olen tyystin unohtanut.

    VastaaPoista
  8. Edelleen-sana tuntuu toimivan paremmin.

    VastaaPoista
  9. Helisevät tiaiset...komia ilmaisu.
    Kokemuksesta tiedän, linnut tosiaan ovat kuin
    naapurin hellyttävät mummot myrkkypulloineen, hyi minä.
    Pakkasaamuna asettelin talipalloja Launeen perhepuiston aroille.
    Tiaiset: sielä se on taas, suuri luonnonystävä...säälittävää!
    Tois joskus pizzan makuisia pallukoita...

    VastaaPoista