Tänä aamuna
en huomannut kulisseja
pöllytin oksia ja sieltä tuli lunta
säteet katulampun valossa
eivät suihkekiiltoa
paikalleen pysäytetty
unelmauni
sininen kevään valo
kuorruttaa kermavaahdon
syön uudestaan
aamiaisen
valoa ja jäätä
on syntynyt kevään
mieli
*
Annaliisa
*
Kadehdin ihmisiä, jotka selviävät ulos aikaisin aamulla (vai lieneekö tässä kyseessä virtuaalinen oksien pöllytys?). Kevät se siellä lähestyy koko ajan pysähtyneen pakkasvaiheen aikanakin.
VastaaPoistaSinulle suosittelen kuvaajana, laita kello soimaan ja aamun valossa nyt keväällä on oma värinsä.Siis yhtenä aamuna voi tehdä niin.
VastaaPoistaEn minäkään aina vaan joskus.
Hei te kaikki ihanat runoilijat!
VastaaPoistaOlen vakilukijanne ja yrittänyt pariinkin kertaan päästä kommentoimaan, mutta en ole onnistunut valitsemaan profiilia, jolla olisi onnistunut. Onnistuisikohan nyt?
Anna-Liisan runoija olen lukenut aiemminkin ja vaikka en ole niistä mitään ymmärtänyt, olen pitänyt niiden tunnelmasta. Enhän ymmärrä auringonpaistettakaan, mutta kovin kauniilta se tälläkin hetkellä näyttää tuolta huurteisten puiden läpi loimottaessaan. Ettei vain jo hiukan lämmittäisikin...
terveisin yx tavallinen tallaaja, joka itse ei ole koskaan runolle ryhtynyt kun ei ole osannut eikä tuntenut tarvetta. Toiset ovat jo sanoneet kaiken.
Kiitos kovasti kun sanoit ettet ole mitään runoistani ymmärtänyt.
VastaaPoistaLuen minäkin runoja joita en ymmärrä, mutta pidän juuri tunnelmasta monesti.
Hei Anonyymiystävä, kun klikkaat linkeistä, oikealla puolella, Annaliisalemmetty, niin sieltä löydät lisää hänen runojaan:)
VastaaPoistaHei Ansku minkälainen on kevään mieli, kun se syntyy? Minä talveen uppoutunut karvakoipi kummastelen sinistä, valkoista ja valkoista. Tuo suihkekiilto paikalleen pysäytetty unelmauni on kuvaava, siinä on jo glamouria arjessa. Minä juuri tänään ihmettelin kuinka valkoinen varistaa varttaan.
VastaaPoistaKeväällä huomaa erityisen valon, ajattelee että onkin jo kevätpuoli, sen jotenkin aistii voimakkaasti.
VastaaPoistaLumi, puut, kaikki kimalsi, kuin sadussa. Onhan se hienoa tämä valkoinen joka on täälläkin harvinainen tässä mittakaavassa, ja näin kauan saa sitä ihailla.
Niin juu kun päiväkin jo muutaman kukon askeleen pidempi.
VastaaPoista