Siniset silmät tuolla ötökällä joka lentelee
kuusten luona
onko se joku alkueläin tai minä pienenä
kaksi sudenkorentoa
- ne ajoivat vaaleanpunaisella jopolla
toissayönä huoneessa oli
pehmeäsulkainen lintu ja nuorempi nainen
viiimeyönä yksinkertaisia kiesejä veti hyvin harjattu
kiiltävä hevonen
kohti lehtikuusimetsää
puut
huokailevat yhä
ylpeinä muistavat
lämpimät kädet
juurten ympärillä
kotimaan multaa
Erinomaista.
VastaaPoistaEiköhän sinulla, tätä linjaa kun jatkat, olisi jokohta ainekset uuteen kirjaankin. Vai kuinka?
Alkueläin tai minä pienenä - niin ihanasti käypi sydämeen tämä runo. Tiks kiinni ja sinne tallentui.
VastaaPoistaKiitos Jorma ja Lealiisa palautteesta.
VastaaPoistaPitää kai yrittää koota yhteen kaikki viime aikaiset runot.