Huhtikuun runo 1.4.2014

Kesän tullen erotellaan jyvät akanoista työelämässä.

Siitä tämä runo. Marianne Valola 1.4.2014

Sankari ja vätys

Haluan, että aurinko peittää kasvonsa

Ei yhtään kirkasta aamua enää

Sateen jälkeen haluan lisää asiallista harmaata

tyylikästä design-mustuutta

Kevyet yläpilvet pois!

Paksun raskaan rintaman takana

on hyödyttömien mitääntekemättömien pilvien kaatopaikka.

Tarpeeton kuljeskelu

typerä ja hyödytön elämä.

Makoillaan vuoroin selällään ja mahallaan

MINUN selkänahastani revityllä viltillä

silkkipeitolla

pitsisellä päiväpeitteellä.

Ne saamattomat vätykset,

elättivarikset.

Toista se on elämä oikeasti toimistossa,

kymmenien, satojen takapuolinen kuluttamalla nahistuneella penkillä.

Keinovalossa ympäri vuoden ja vuorokauden

MINÄ lunastan hyvinvointimme lunnaat

Mitä tästä kaikesta tulisi

jos MINÄ en työlläni pitäisi maailmankaikkeutta pystyssä?

Te vässykät, te ette tajua elämän kovuudesta mitään.

Te vaan lillutte muiden lämmittämässä vedessä.

Luulette, että virta itsestään vie teidän airottomia veneitä satamiin.

Kuulkaas,

minäpä kerron,

… eikun odottakaas…

Mun on nyt vastattava tähän.

Menkää ulos ja pankaa ovi kiinni.

Ulos jo ja ovi kiinni!

M. Valola