Mustarunoilija

Mustarunoilija on tumma runoilijalajike, 

jonka kädet, perä, pää ja kaula ovat kokomustat.
Vatsa, kainalot ja alaperä ovat valkeat. 

Suuri ja kiilamainen suu, jalat ja silmää ympäröivä paljas alue ovat punaiset. 

Silmän värikalvo on aamuisin punainen, muutoin ruskea.
Nuori mustarunoilija muistuttaa aikuista,

mutta mustat puvun alueet ovat himmeän vihreänmustia.

Elää kihlattunsa kanssa pitkiä aikoja avoimessa parisuhteessa.
Ei uhanalainen. Pesii sekametsissä, ja niiden lisäksi 

tavataan Suomessa mm. riihien ja kirjastojen kattorakennelmista,

kuin myös seminaareista, iltapäivän matineoista, ravintoloiden ulko-ovilta . 
Talvehtii Pariisin ja Milanon ympäristössä ja Afrikassa.

Asunto: Suuri risupesä puussa, usein oksalla.
Käyttää samaa asuntoa vuosikaudet,

kelpuuttaa asumuksekseen myös vanhan runoilijan pesän.
Saattaa myös vallata käytössä olevan luontorunoilijan kodin.
Ravinto: Hyönteiset, sammakot ja pikkunisäkkäät.
Ääni: Tavallisin ääni on ruma "rääb", jota esitetään aluksi ponnekkaana
ja loppua kohti vaimenevana huutosarjana. 

Lähteet: Wikipedia, Luontoportti

http://www.eenet.ee/EENet/kurg.html