HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

torstai 17. marraskuuta 2011

Piste. Kuka päättää sen paikan runoilijan lauseissa piste. Voiko sen merkitys kasvaa kokoaan suuremmaksi? Voiko se antaa mahdollisuuden jättää taakse ja katsoa selkeämpänä eteen. Ilman sumua. [piste] Hakasulut ovat vakuuttavammat kuin pehmeät pyöreät muodot. Onko kohteliasta laittaa piste merkintöjen sisään? Onko se kohteliampaan kuin ! Vihjailevat merkit ja sanat ovat runoudelle ominaisia. Entä elämälle? Piittaako se vihjeistä, seuraako niitä? Vai onko kerta toisensa jälkeen ja kaikkiaan puhuttava sanoilla ilman piilomerkityksiä. Nyt Minä Kirjoitan Pisteen Menneisyyden Tarinoille?
Vain hengästyen: nytminäkirjoitanpisteenmenneisyydentarinoille. Piste. Runokoulussa opin jo hyvin nuorena, että vain lahjattomat ihmiset käyttävät kolmea piste-merkkiä peräjälkeen. Onko opettajaan aina uskominen? Entä itse elämä? Ehkä se on riippuvainen näkökulmasta. Jos mielikuvittelen itseni Saturnuksen renkaalle luistelemaan minun ! . tai ; ovat merkityksettömiä, itsestään, vaivattomasti luonnon kierrossa toteuttavia muutoksia. Kun katselen elämää näyttöpäätteen avaruudessa HUUTO, PISTE, PUOLIKAS ovat suurempia kuin itse olen. [...juuri sen vuoksi kauheita...] Ja helpottavia merkkejä; voi uskoa tekevänsä oman luontonsa muutoksen. Pisteen. Todellisuuden.

3 kommenttia:

  1. Siinäpä se, mihin laitan pisteen, vai enkö laita sitä nyt ja tähän. Lukijakin voi tarvita pistettä tai yrittää sivuuttaa sen. En tiedä pisteen paikkaa tänään.

    VastaaPoista
  2. Terhonen keksi sen hyvän sanan: Hymytystä - kommentista tuli se mieleen. Ja pyyntö itselleni: jos et anna itsellesi armoa, anna edes lukijoille; hymytystä edelleen. Kiitos AL

    VastaaPoista
  3. AL, kirjoitin tästä parannetun version omaan blogiini. http://www.sananjalkoja.blogspot.com

    VastaaPoista