Tuuli lennätti omenankukkien terälehtiä
keskiviikkona, torstaina
perjantaina tyhjät puut
odottaminen on pitkä
kukkiminen lyhyt
surettaa kalliohuntu, hän
heitti jo laahuksen
jos unikot jäisivät mukuloille
aika seisahtaisi edes tunniksi
vasta alkava kesä
olisi alkava -
Niin hento ja niin surullinen, vai onko, suruinen?
VastaaPoistaOn ja tyhjät puut odottavat taas
unikot ovat puita nopeammat.
Pidän kovasti tästä runosta.
Kiitos chr.
VastaaPoistamutta miksi niin paljon onkaan
hennoissa kukissa surua
kukkimisen kaihoa
kuihtumista
mutta
pääsiäisestä saakka
minulle on laulanut
mustarastas, kultanokka
tuonpuoleisista
niityistä
ja aurinko luo
vain pelkkää odotusta
miksi sairaudet ovat sellaisia,
VastaaPoistauseimmat, että ne syövät vain
eivät ruoki, vaikka joku niin väittää
en tiedä pahempi vai parempi
mikä on
ollakko itse sairas
vai seurata ihmistä, jonka
sairaus riisuu ääriä myöden
eikä mikään enää kiinnity
mihinkään aikaa, paikkaan, asiaan
itseen tai toiseen ihmiseen
silloin elämä on irtonaista
on vain jonkun keuhkot jotka
jotain ilmaa hengittävät
joku sydän joka jonkun verta
pumppaa, on vain, ei ole - mitään, ketään
aivan,juu, surullista
VastaaPoistavrt.: http://rikkaruohot.blogspot.fi/2012/06/kuudes-kirje.html
Mie en kokenut surulliseksi, miksköhän? Johtuisko siitä, että siinä oli sana "surettaa", joka ikäänkuin pudotti surun pois, jätti kevään taakse, kertoja siinä tuntuvan pikemmin antavan pikemmin ohjeen keväälle; "viipyisit vielä, miksi suotta kiirehdit pois?"
VastaaPoistaMiellyttävää lukea, tiivis, mutta ilmava.
Terhonen
Voi! Sana surettaa pudottaa surun pois! Voi! Juuri niin! Kiitos Terhonen.
VastaaPoista