PORONTALJA JA KALJA

revontulentie
vie sinne
missä kenkien alla
maan voima

Kilpisjärven luksusmökkien
kuoleman puhtaat kylpyhuoneet
odottelevat lihavampia lompakoita
yövytään keväällä nukkuneen isoisäsi
saamelaiskaverien luona

muori on tavannut nuorena Kekkosen
suuren miehen sana piti
ja puhelinlankaa vedettiin isojen kenkien jälkiä pitkin jänkälle
tarinoiden kalamieslegenda viuhahtaa uudessa valossa

Lapintarinoita
hyljätyistä äpärälapsista
tuuli kantaa
itkun kaikuja vieläkin tuntureilla

nykyajan melu peittoaa menneen ääniä
moottorikelkat
mönkijät
helikopterit
suuni jauhaessa riiputettua poronlihaa

aamulla kiitetään sydämellisesti
muori neuvoo vielä
kaikkea luonnosta löytyvää ei pidä sitten ottaa
joskus ne on hyvä sinne sijoilleen jättää
Lapin voodoo yhä läsnä

Dressmannitkin ovat lomalle lähteneet
Lexus röhnöttää sillankaiteen päällä
kaikkensa antaneena

Lofootit kohoavat terävinä hampaina
meren kidasta
ikenillään vihreää nukkaa
viikinkien hautakumpujen hiljaisuuden takaa
jatkuvat Valhallan pidot
kirkko roihahtaa
norjalaisen mustan metallin
yöttömässä yössä

paluu etelään
jänkän jätkä myy meille porontaljan
nyloneilla ei kannata maata
karva jää kiinni
paras sillä on maata paljaalla perseellä
iskee sitten silmää
setelin vaihtaessa kouraa

näkemiin Lappi
sua alkaa kiukuttaa
mua alkaa viina janottaa
ratin takana
tuhat kilometriä energialitkuilla
kotona meitä odottavat
kaupungin puiden hikoilusta
tahmeat kadut
ja
elämän kokoiset halut

Tuoppi-baarissa
tilaan
tuopin
toisen tuopin
kolmannen tuopin
pohdin
riittääkö tästä elämästä
elettävää naisen kompromissien kanssa?
tilaan
neljännen tuopin
ja ilta lähtee käyntiin


visakuha