23.8. 2009
Alussa on haltioituneisuus.
Alusta kaikki kumpuaa.
Tekee joskus kauniin kaaren,
mutta ensin täytyy alkaa.
Alku on tiet auki.
Alku on tyhjä - ja vapaa.
Alku on valkoinen.
Alun jatkona kaikki makaa.
Alussa on aavaa tilaa,
alussa hengitys.
Alussa on luovaa voimaa,
tajunnassa valkeus.
Alkuun palaa
jokainen elämää nähnyt
pitkin matkaa.
Ja lopussa,
kun sana on vapaa.
Alku palaa alkuaineekseen -
tekemättä itse matkaa.
Sieltä kaikki suontaa.
Tajuton taajuus
avaraa alkutilaa,
josta kaikki kumpuaa.
Alun alku on valkoinen,
alun alku on vapaa.
Alku on alussa viaton,
siloposkinen ja alaston.
EL
EL
Alukusi, viihdoin Eeva. Mukavaa tavata täällä, kaiken alussa ja runoudessa. L
VastaaPoistaHauska tavata Eeva - tervetuloa!!
VastaaPoistaTuo kirjoittamasi kuvaa aika tarkasti myös omaa kokemustani näistä runojen kirjoittamisesta täällä!
Terve
VastaaPoistaKaunis alku.
Viimeinen säkeistö tiivistää ja kokoaa taitavasti, sointuvasti aiemmat.
Kiitos
VastaaPoistaAlku palaa alkuaineekseen.
VastaaPoistaja muuten hyvin nähty, valkoisella väritettynä, jotenkin valkoista vasten näkee
maalauksen omaisesti mitä tapahtuu.A-L