HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

torstai 19. tammikuuta 2012

Yrityksiä pysyä runo-hereillä

Yrityksiä pysyä runo-hereillä 4




Runo, voisitko puhua niin kuin Miriam Makeba laulaa?

Näetkö kuivuneen kaivon pohjalla
kyyneleen, silkkisen liinan ihmisen kädessä?

Näetkö repaleisen sielun sisällä
sädehtivän mosaiikkikartan, eheän äidinkielen?

Huokaatko hiljaisuudessa
valtamerien syvyydessä eliöiden keinuvassa liikkeissä? 

Huokaatko talviyössä
maapallon värähtelyssä avaruuden päättymättömässä holvissa?

Harhailetko kaduilla
mainoslauseina ihmisten terävien korkojen alla?

Harhailetko metsissä
hakatuilla aukioilla. Etsitkö itsellesi kuuntelijaa?

Pysäytätkö hetken- talutatko runoilijan luoksesi
liikutko ikuisuudessa saaden kynänsä tanssimaan

 laulatko silloin kuin silloin Miriam Makeba?






Yrityksiä pysyä runo-hereillä 3


Runo, oletko hereillä?

Liikutko vapaasti kuin tuuli
keräätkö mukaan pohjoisen lumen valon
etelän lämmön

Runo, onko sinulla mitään sanottavaa?

Tahdotko puhua maailasta sirpalein merkein vai
levitätkö mattoja näyttöruudulle
ihmisen kaunokirjoitusta

Runo, onko kielesi kuivunut?

Virtaako sinussa raikas vesi
juotko maaäidin pulppuavasta lähteestä
kämmenkupista

Runo, löydätkö ystäviä?

Litistytkö laskupinojen, mainosten väliin
aiotko äännellä ollenkaan
annatko itsesi unohtua



Yrityksiä pysyä runo-hereillä 2

Lumen hämärässä
kahvi tuoksuu
huone näyttää sotkuiselta
kuivuus maistuu jo suussa
sohvan nurkassa talvi kuin karhulla.


* * *

Heräsin lumiauran kolahduksiin
lumen ääni.
Maiseman hiljaisuus jatkuu
kahvi tuoksuu.
Tekemättömät työt notkuttavat pöytää
näyttää sotkuiselta.
Kaivan itsestäni siivoojan ja toimistotyöntekijän
kuivuus maistuu jo valmiiksi suussa.
Koira on kerällä sohvan nurkassa
kokee talven kuin karhu.



2 kommenttia:

  1. Miriam Makebaa en saa jostain syystä mahtumaan tähän (pitäisi epäilemättä perehtyä tuotantoonsa), mutta runo kulkee, harhailee, näkee, huokailee ja silmäilee työpöytää, lopulta pysähtyykin sopivasti lumiauraan,
    ja vapauttaa lukijan lumiseen maisemaan, koiran uneen.

    VastaaPoista
  2. Oi, Miriam Makeba laulaa suoraan sielusta ja parantaa laulullaan. Niin minä ehdin ajatella, että jos runokin voisi koskettaa ihmistä kuin hänen laulunsa. Yli rotujen, kansakuntien, läpi ihmisen jokaisella mantereella.

    VastaaPoista