(ensimmäinen versio)
Jäädä lumen pehmeyteen
vedestä kehrättyyn valkeaan villaan jäädä
sinisen koivun juurelle, katsoa oksasormien lävitse, katsoa
liikkuvaa vesihöyryä yön hopeisen lantin edessä.
Unohtaa puun haavoittuneet oksat unohtaa
painaneen poskensa puun kantoon, painaneen
lumeen kuvan kasvoistaan.
Pidellä kädessään pakkasen muistia, pidellä
1-2) puhdasta kirkkautta / sydämessä puhdasta surua; ilman unen kutomia kuvia. ////
3) puhdasta kirkkautta, surua ilman unen kutomia kuvia.
Toiseesta säkeistöstä tykkään erityisesti, painaa poski kantoon (meil Varssinaises Suomes riittä ny myrsky jälkke kantoi vaik kui bal)
VastaaPoista