Runon 26 sanassa on 178 kirjainta, eli 17 x 8 = 136, tämä luku itsessään on 19,42 seitsemää, mystisiä ja uskonnollinen taikaluku, ja sen tekijöiden summa on 16, eli 2,28 seitsemää, kun taas sen numeroiden summa on 10, eli 1,42 seitsemää. Lisäksi näistä 178 kirjaimesta 90, eli 12,85 seitsemää, ovat vokaaleja, ja 88, eli 12,57 seitsemää, ovat konsonantteja. Tämä tarkoittaa, että niinkuin sanojen määrä ei ole seitsemällä jaollinen, niin ei myöskään sen kirjainten määrä ole seitsemällä jaollinen. (!) Heprea on alkuperältään konsonanttikirjoitusta ja Jumalan nimen muodostaa tetragrammi JHWH, mutta missä on L? (Vokalisoinnin tarkoituksena on vain estää lukijaa vahingossa lausumasta pyhää nimeä). Ja Grieg Sonaatti Op 13 in G major 1 Lento dolorosa, "the work of a youth who has seen only the sunny side of life” äänteiden filosofiana vokaalien ääntöväylänä, leuan, kielen ja huulien asento kuorolla, mantrana neliö. Ja alun viiva, mielivaltainen, mitaltaan ja muodoltaan liittyy kuviin, ei kakofoniaan. Eli: hyvin mielenkiintoinen runo, jonka kanssa painin tunteja. Pidän kovasti. Kiitos!
Kiitos mahtavasta analyysista Chr., olet tosiaan pohtinut runoa! Runo on erään kuoron ja Luis Paton ansiota. Palaan L-kirjaimeen muistessani torstain jälkeen.
L- kirjain on jumalallinen ainakin "hallelujan" vuoksi, joskaan L ei ole vokaali.. Eurytmiassa L edustaa kasvua ja uutta elämää luovaa voimaa, kun taas T on jumalallinen konsonantti ja edustaa leijonaa. Tästä päästäänkin Narniaan, ei kun vaatekaapista sisään :) halleluja
Kolme viimeistä riviä jäi erityisesti mieleen. Sekä L, jumalallinen vokaali.Persoonallista Eevaa, sanoisin modernia runokieltä.
VastaaPoistaVoi kunpa joskus pääsisin itse näin irtonaiseen ja laajennettuun tilaan -
VastaaPoistaupea sanataideteos.
Kiitos nautinnollisesta.
Runon 26 sanassa on 178 kirjainta, eli 17 x 8 = 136, tämä luku itsessään on 19,42 seitsemää, mystisiä ja uskonnollinen taikaluku, ja sen tekijöiden summa on 16, eli 2,28 seitsemää, kun taas sen numeroiden summa on 10, eli 1,42 seitsemää. Lisäksi näistä 178 kirjaimesta 90, eli 12,85 seitsemää, ovat vokaaleja, ja 88, eli 12,57 seitsemää, ovat konsonantteja.
VastaaPoistaTämä tarkoittaa, että niinkuin sanojen määrä ei ole seitsemällä jaollinen, niin ei myöskään sen kirjainten määrä ole seitsemällä jaollinen. (!)
Heprea on alkuperältään konsonanttikirjoitusta ja Jumalan nimen muodostaa tetragrammi JHWH, mutta missä on L? (Vokalisoinnin tarkoituksena on vain estää lukijaa vahingossa lausumasta pyhää nimeä).
Ja Grieg Sonaatti Op 13 in G major 1 Lento dolorosa, "the work of a youth who has seen only the sunny side of life” äänteiden filosofiana vokaalien ääntöväylänä, leuan, kielen ja huulien asento kuorolla, mantrana neliö.
Ja alun viiva, mielivaltainen, mitaltaan ja muodoltaan liittyy kuviin, ei kakofoniaan.
Eli: hyvin mielenkiintoinen runo, jonka kanssa painin tunteja. Pidän kovasti.
Kiitos!
Kiitos mahtavasta analyysista Chr., olet tosiaan pohtinut runoa! Runo on erään kuoron ja Luis Paton ansiota. Palaan L-kirjaimeen muistessani torstain jälkeen.
VastaaPoistaCHR huikeaa. Pääsen lähemmäksi ajatusmaailmaasi:)
VastaaPoistaL- kirjain on jumalallinen ainakin "hallelujan" vuoksi, joskaan L ei ole vokaali.. Eurytmiassa L edustaa kasvua ja uutta elämää luovaa voimaa, kun taas T on jumalallinen konsonantti ja edustaa leijonaa. Tästä päästäänkin Narniaan, ei kun vaatekaapista sisään :) halleluja
VastaaPoista