HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

torstai 10. helmikuuta 2011

Aamulla helmikuussa (2)

Aamun valjetessa Mielitieto hiihtää.
Tuuli lakaisee yön pelot hartioilta. Hanki
yltää pahan silmän kantamattomiin.
Hihansuussa viesti. muisti silmäkulmassa
Hien noro selän olaksella hän hiihtää, lämmin
tunne rinnan pieluksella. Veitsi taskussa,
kauriin mieli sydämessä. Kun jänisparin
jäljet katoavat, niin arka kevät kuun varjoon astuu
ja tuuli, tuo kaukaa meren - avoimen,
raa'n tuoksun, ja kuusikossa kiiluu suden silmä,
pensaan juurella makaa mateen nahka. Hiihtää,
aika-ajoin taskussaan veitsen pintaa koettaa, ja
kahvan ympärille kietoutuu ailahteleva mieli, tarttuu
järkähtämätön käsi, ja askel. ja matka entää jatkuu,
jo kohta kasvoilla kehrää kissan raukeus,
kämmenessä tyyni viileys. vain oksanhaarukasta
katsoo ilveskissan huuruava virne.

7 kommenttia:

  1. Tuntuu ihan hölmöltä kommentoida, kun muuta ei ole kommentoitavaa kuin

    nautinnollinen runo.

    VastaaPoista
  2. Jäniksenkäpäläamuletti rinnalla, nutun alla, ei suojellut Mielitietoa
    iskulta silmäkulmaan.
    Matka on alkanut, paha jää taakse, vai jääkö,
    sillä meri on avoin, vaarallinen.
    Hän on päättänyt olla rohkea,
    öisen madepilkin lemu, ravitseva kevättalven mäti.
    Onko päätös oikea? Odottaako rakkaus, joka lähetti viestin?
    Mieli ailahtelee, käsi kuitenkin vakaa, viileä.
    Onko pahan veri pyyhitty veitsestä?
    Muuttuuko Mielitieto ilvekseksi kuten Aalo sudeksi?
    Entä veitsi? Kenen, minkä rintaan järkähtämätön käsi
    sen suuntaa?
    ,
    Saammeko vastaukset osassa 3?
    (Yllä yritin sanoa, että hienoa tekstiä!)

    VastaaPoista
  3. "Veitsi taskussa kauriin mieli sydämessä".Tuo on jotain olleellista runossa. Veitsi toistuu vielä, miksi hän sitä kantaa "odottaako rakkaus, joka lähetti viestin" on menossa kohtaamaan tuota lähettäjää. Tulevatko he kohtaamaan? Onko veitsi vielä vanhan pettymyksen , veren värinen. Tuollaista tuli mieleen tästä hienosta runosta. Kauriinmetsästäjät elokuva tuli tästä mieleen myös.

    VastaaPoista
  4. Tämä on oikeasti runo täynnä yllätyksiä ja mitä rinnastuksia. Ah, tätä on hienoa lukea. Muinainen nykyinen suomalainen kalevalainen. Jotenkin se vaan on. Villi ja kesyttämätön.

    VastaaPoista
  5. Juu ja mielenkiintoinen tämä kolmen kopla.

    VastaaPoista
  6. Anitallekin - kommentointi uurastuksesta täällä kuin myös Möysässä - kiitokset.

    VastaaPoista
  7. Minulle tuli mieleen oikein vanha maailma, johon pääsee hiihtämään tämän tekstin suksilla. Siinä on rytmikin sellainen omanlainen.

    VastaaPoista