Olutbaariin istahtaa sarkanuttuinen,
adidashousuinen nuorimies.
Riekaleista räntää sataa ikkunan takana,
autojen katot kiiltävät, jarrut kirskuvat.
Miehen talvilenkkareista valuu pöydän alle vetinen sohjo.
Mies katsoo ympäriltään sopivaa hetkeä.
-Tuossa kassissa, hän nyökkää naulakkoon, on
hirven sydän, maksa ja munuaiset.
Hän kaataa oluen lasiin. Hirven suolle.
Olut vaahtoaa. Suo on vaiti.
Kassi keinuu, värähtää vielä, kun rekka ajaa ohi.
Kaukana talojen välistä näkyy metsän reuna.
Kun olut on loppunut, kassin liike pysähtynyt,
metsästäjä nousee, ottaa saaliinsa
ja mennessään kopauttaa sitä ovenpieleen.
Tarjoilija jolla on kaulassaan puraisun punainen merkki,
vavahtaa, pudottaa tyhjentyneen lasin lattialle.
Männyistä, metsän reunalla, putoaa lumi.
Hyvä runo.
VastaaPoistaIhanaa - Annaliisa on palannut !!!!! Jee ja jippii! Oli jo ikävä:)
VastaaPoistatämä runo kolahti kyllä hyvin.
VastaaPoistaKiitokset kommnenteista.
VastaaPoista