 |
| Yksityiskohta maalauksesta: Talo Kalliosaarella 2 /Lealiisa Kivikari 2012 |
On vain saari saaressa
Vensisangot on nostettu kumolleen saunaan
matot rullattu ja viety kamariin, ainoa ääni
on ujeltava tuuli
se korjaa mukaan mitä tielle sattuu:
sulkia, muistilappuja, pikkulintujen varpaita.
aamuisin kallion kupeissa on jäävettä
metsän reunassa helmiä
puolukan varvuissa kirpeitä muistoja.
Hämärässä maistuu kylmä
punainen, huulet rohtuvat
mitä syvemmälle marraskuu syö silmiä.
Kaikkineen tässä maistuu syksyn kirpeys monine elementteineen.
VastaaPoistaJuu, kovasti pidän näiden kahden viimeisen tunnelmakuvista ja mielenmaisemista.
VastaaPoistaKiitos!
VastaaPoistaNyt kun lisäsin kuvan maalauksesta, niin runon säkeet pomppivat minne tykkäävät - ah tekniikan ihanuus - tekniikka asettelee runoa - kai niillä on sitten hyvä suhde keskenään, eikä runoilijalla ole juuri siihen lisättävää. Höh.
Onpa hieno väritys kuvassa. Miten onkaan saati kuva aikaan?
VastaaPoistaOlen opiskellut Vedic Art-kuvataidetekniikan ja myös opettajaksi siinä. Aloitin säännöllisen maalaamisen 2000 nähtyäni unen, jossa mina kehotettii maalaamaan, samoihin aikoihin minulla oli ollut ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen vakava kirjoittamiseen liittyvä kriisi. Löysin kuvataiteesta toisen ilmaisukanavan ja se tukee loistavasti myös kirjoittamista.
VastaaPoistaSe miten saan kuvat näyttämään siltä kuin ne näyttävät - ? Käyttämällä sekatekniikkaa, eli erilaisia värejä sekaisin ja erilaisia maalaustarvikkeita. En piittaa teknisistä neuvoista vaan luon jatkuvasti itselleni sovpivia lähestymistapoja.
Opettajani Kurt Cällmanilla oli tapana sanoa: "Jalat maassa ja pensseli ilmassa" näin maalaan.
Jalat maassa ja pensseli ilmassa, tiivistelmä johon varmaan kannattaa uskoa. Samaa linjaa kuin -pidä käsi liikkeessä.
VastaaPoistaHienoa!
VastaaPoistaOnnistunut tunnelmakuva mökkikauden päätöksestä.
Maalaus sopii runoon, taivaalla kylmä punainen.