HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

torstai 9. helmikuuta 2012

Nyt kun alkuun pääsin, niin...


Ei ihan niin ajankohtainen, mutta aika uusi runo.

Valamo

Toukokuun helle, kummallinen sää
pullistaa omenapuihin nuppuja,
illan viiletessä nuoret hyttyset.
Hämärässä alan kutista.

Teessä vadelmahilloa
ja sanat niin paljon minua korkeammalla,
ymmärrys sekoittuu puheensorinaan,
ihona irtoaa kynsien alle.

Aamuvarhaisella
mietin, voinko mennä messuun
kuukautiset ja ihottuma, liian punainen huivi, Nainen.
Jätänkö syntiset jäljet pyhään lattiaan?

Vieraana näen heidän suudelmansa,
seison liian pitkään väärällä puolella, luulen.
Mutta yksi askel, puoli kuuden auringonsäde
Hellyyden Jumalanäitiin,

pilkahtaa mustapukuisesta mummosta minuun
ja jää läikkymään
läikkymään, väräjävä ääni.

1 kommentti:

  1. Kävin/kävimme viime heinäkuussa(?) Valamossa. Hyvin ole saanut kuvatuksi Valamon, aluksi vieraaltakin tuntuvan, uskonnollisen miljöön tunnelman.. minä en siihen sisälle päässyt,tietenkään, koska olin koko ajan varuillaan.

    VastaaPoista