Tyttö kutoo poltettua oranssia. Tuleeko siitä matto vai kaulaliina? Kenties viltti.
Hän katsoo ikkunasta lukuisia siipiä, jotka ovat painautuneet lumeen ja lentäneet pois.
Kaikki ulkoistetaan, automatisoidaan. Majakan valo syttyy, sammuu. Syttyy. Kylmä majakka. Se tarvitsee poltetun oranssin lämmön. Vartija on muuttanut mantereelle tai lähtenyt meren ylitse, jonnekin tavoittamattomiin. Tyttö kutoo kaksi oikein, kaksi nurin. Puikot kilahtavat, pistävät terävästi kuin muistin renalta putoilevat sanat.
Niinpä. EevaVirginiaLiisa WoolfManner.
VastaaPoistaMielenkiitoinen kudelma, toki ,vaan en ossoo sanoa enempää. Oliko Majakalla vartija, ennen vanhaan oli. Turvallisuus automatisoitiin, emansipaatio, ja tunteet myös, niinkö.
Tyttö kutoo,rannalla, josta linnut?, siivet ovat pois lentäneet - oikein väärin - mitä siitä síitä syntyy. Hevosen kuva ?
Oi, mitä syväanalyysia. En ole yhtään ajatellut kirjoittanut vain. Ja tuli mieleen, että pitäisi lukea uudelleen Poltettu oranssi tai se on ollut jo pitkkän mielessä. Kiitos!
VastaaPoistaTAI
VastaaPoistaJeanette Wintersonin Majakanvartija; vartijat ja majakat vuosien niinkutsutussa saatossa, tarinat tarinan (kudontaa?) sisällä, joiden mukana päähenkilön (tyttö) menneisyys ja rannikon historia (merihevosia, lintuja) löytyy.
tykkäsin
VastaaPoistaKiitos.
VastaaPoista