HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

maanantai 25. lokakuuta 2010

Istun hiljaa

Verhojen taakse jäi

keltainen helle.

Istun hiljaa.

Vesi tippuu, imeytyy näkymättömiin.

Kevyt tuike

kaukana lähellä kaukana

tiivistynyt pylväisiin,

suloisia vaikutelmia.

Äänetkin.

3 kommenttia:

  1. Mukavan meditatiivinen tunnelma: ei ole velvollisuutta lähteä tästä mihinkään eikä tehdä mitään erityistä, olemassaolo on ilmavan täydellistä, äänetkään eivät häiritse vaan syventävät levollista tarkkaavaisuutta.

    VastaaPoista
  2. On kiva, että tavoitit tuon tästä harjoitelmasta, sillä eräänlainen mediataatio oli meneillään, pysähtymisen kokeminen täydesti!

    VastaaPoista