Aikajanalta

Eilen olin muutaman muun minän kanssa

kuuntelemassa etelä-amerikkalaista musiikkia

Sammatissa - taidenavetalla. Alkuillan kalteva

valo siivilöityi metrinpaksuisen kiviseinän

ikkunoiden lävitse leikeiksi lattiaan. Pian sade alkoi

ensin  etäältä ukkosen kumu, sitten lähempänä

vavisutti lattian lankkuja, yritti peittää kitaran

ja bandoneonin soinnut.
Olen niiden sisällä, täällä.

En halua palata huomenna kaupunkiin jossa

panetellaan, revitään rikki

halutaan päitä vadille, väitellään supistuksista

rakennemuutoksista - entisiin uutisiin joissa

miljoonat pakenevat ja yhtä useat vaikenevat

En halua nähdä työvuorolistoja,

rastailla, peipoilla kirjosiepoilla on  jo poikaset

nisäkkään hädällä riipaiseva huuto

Haluan unohtaa aikajanan,

kalenterin illat joista on herättävä aamuun

Haluan pitää kiinni sylistä,

kädestä joka minulle annetaan

kupista jossa vesi ja merkitys ojennetaan.
   -Ja niin, kuitenkin ja tietysti
               varhain aamulla olen alasti torilla, jolla

minulle kerrotaan  ajatus että minun

on aivan turha enää sijoittaa rahaa housuihin

jotka kestävät useita vuosia