HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

torstai 13. kesäkuuta 2013

Aikajanalta


Eilen olin muutaman muun minän kanssa
kuuntelemassa etelä-amerikkalaista musiikkia
Sammatissa - taidenavetalla. Alkuillan kalteva
valo siivilöityi metrinpaksuisen kiviseinän
ikkunoiden lävitse leikeiksi lattiaan. Pian sade alkoi
ensin  etäältä ukkosen kumu, sitten lähempänä
vavisutti lattian lankkuja, yritti peittää kitaran
ja bandoneonin soinnut.
Olen niiden sisällä, täällä.
En halua palata huomenna kaupunkiin jossa
panetellaan, revitään rikki
halutaan päitä vadille, väitellään supistuksista
rakennemuutoksista - entisiin uutisiin joissa
miljoonat pakenevat ja yhtä useat vaikenevat
En halua nähdä työvuorolistoja,
rastailla, peipoilla kirjosiepoilla on  jo poikaset
nisäkkään hädällä riipaiseva huuto
Haluan unohtaa aikajanan,
kalenterin illat joista on herättävä aamuun
Haluan pitää kiinni sylistä,
kädestä joka minulle annetaan
kupista jossa vesi ja merkitys ojennetaan.
   -Ja niin, kuitenkin ja tietysti
               varhain aamulla olen alasti torilla, jolla
minulle kerrotaan  ajatus että minun
on aivan turha enää sijoittaa rahaa housuihin
jotka kestävät useita vuosia


5 kommenttia:

  1. "nisäkkään hädällä riipaiseva huuto"
    se on tässä.

    VastaaPoista
  2. Kyllä sinulla on sana hallussa - lopusta tykkäsin, elämän lyhyys tai pituus tulee siinä esille.

    VastaaPoista
  3. Pidän tästä runostasi tosi paljon!

    VastaaPoista
  4. "Haluan pitää kiinni sylistä,
    kädestä joka minulle annetaan
    kupista jossa vesi ja merkitys ojennetaan."

    Hyvin koskettavat säkeet, kiitos!

    VastaaPoista