Fyysikko tutkii aineen olemusta
Teologi pohtii aineettomuuden olemusta
ja
Runolija siinä välissä
laskee energian painon
ravitsee hyvän ja pahan tiedon puun
kumoaa maljan, rikkoo ruukun
kannattaa kämmenellään
sekä näkyvää että pimeää ainetta,
piirtää aineettomuudelle muodon
kertoo sen tarinan
Oh hoh. Suuri tehtävä kyllä runoilijalla. Niinhän juu. Sinun teksisi ovat kertakaikkiaan avautuneet katsomaan jotain itsellesi uutta maailmaa - hyvä niin.
VastaaPoistavaan riemulla ;) hän hoitaa tehtäväänsä...
VastaaPoistaRunoilija voi liikkua monilla eri alueilla ja saada aikaan hyvin luettavaan muotoon saatetun tekstin. Tässä tarinassa on paljon aineita.Pidän.
VastaaPoistaMelkoinen vastuu annettu, vahvat sanat tarvitaan että sen voi kantaa. Ja niin tässä onkin. Oivallus keventää raskasta kuormaa. Etenkin kaksi viimeistä säkeistöä osuvat minuun.
VastaaPoistaTehtävä ei ole vähäinen, päivin riemuisat (riivaavat) lauseet,
VastaaPoistaväliin suruinen pimeä, pimeän pälvi, ajatuksen pistävä sirpale.
Hieno teksti, kits.