HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Sopimatta

Niin sen piti olla - sopimatta
sovittu matka, hallituilla hymyillä
valikoiduilla sanoilla. Mutta eihän se niin mene.
Kynttilän valo valehtele.
Aamu raotti peitteet vatsalta, haaveet hartioilta.
Lattia oli riitteessä, ja jähmeää
samettia jäähtyneen valon sisus.
Keräsin tavarani, kokosin asiani
ja niin, laukusta tuli paljon raskaampi
kuin mitä oli sopimatta sovittu.

3 kommenttia:

  1. Kyllä. Jättäisi kolme ensimmäistä säettä pois, ne selittävät liikaa. Lukijalle jää enemmän tilaa mennä sisälle jos ne ovat pois.
    Kynttilän valo valehtelee > hyvin sanottu, koettavissa oleva, olisi myös loistava ensimmäinen säe > herättää kiinnostuksen, sillä kynttilän valoa pidetään aina niin positiivisena asiana. Tai ainakin tiivistäisi alkua yhteen säkeeseen, joka tekee ympyrän viimeiselle säkeelle.
    Mietin myös onko "jäähtyneen valo sisus", mikä on hyvä kuva, niin onko se samettia, sametti on aika myöteinen,pehmeä paitsi ruskea vkosametti...

    Joka tapauksessa teema hyvä, kuvakerronta hyvää, tuoreita ilmaisuja:)

    Hyvä runo.

    VastaaPoista
  2. Näen tässä neljä runoa:

    Intro aforismiin:

    Niin sen piti olla - sopimatta
    sovittu matka, hallituilla hymyillä
    valikoiduilla sanoilla. Mutta eihän se niin mene.

    Ajatelma:

    Kynttilän valo [ei?] valehtele.

    Ajatelma:

    Aamu raotti peitteet vatsalta, haaveet hartioilta.

    Havainto:

    Lattia oli riitteessä, ja jähmeää
    samettia jäähtyneen valon sisus.

    Aforismi:

    Keräsin tavarani, kokosin asiani
    ja niin, laukusta tuli paljon raskaampi
    kuin mitä oli sopimatta sovittu.

    Kiehtovia elementtejä runossa. Näistähän saisi kehiteltyä vaikka mitä. Pidän havainnon kielestä ehkä eniten, visuaalista, aistimuksellista.

    VastaaPoista
  3. Kiitos paljon ystävällisistä kommmenteista.

    VastaaPoista