HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Heleä helluntai - jännityskertomus

.
Tuhkasillan notkossa onnistuu hyttysen yltäkylläinen veriateria.
Pirunpellon kukkahämähäkin myrkkypistin seuraa loisivaa villakärpästä.
Nummikiitäjäisen ahnaat koukkujalat tarttuvat kohteeseensa kuin
Harmisuolla isäntäänsä kiinnittynyt samettipunkki. Kuulee huudon;
hietapistiäinen raahaa lamautettua koloonsa.

- "Sen jalat irtoavat herkästi", miettii Haaskaholman hepokatti, musertaa saaliin.
Vesimittari pyydystää uimataidottomat, näkee
Haudankorven lammessa kelluvan suursukeltajan uhrin, tyhjän kuoren.
Käärmemäen suolla vesiperhosen toukka iskee terävät leukansa,
omaan veljeen,
nauttii saaliista samaan aikaan kuin imukärsällään tähtää raatosaarelainen piikkilude.

Turkkilo hautaa kuolleita Ampumaradalla.

Koirakedon pimentyneessä ojassa
kiiltomato imee uhrinsa liuotetut kudokset,
ja sammuttaa valon.

© chr.

4 kommenttia:

  1. Jippii, helein helluntai miesnais/hyöneismuistiin :)

    VastaaPoista
  2. Tarkkanäköinen ja varma teksti. Hui - hirveää tappamista kevätauringonalla. Sellaista on ihmist ei kun hyönteisten elämä. Hyvä CHR!

    VastaaPoista
  3. Todellinen jännityskertomus. Mutta, eilen toisaalle postaamasi kuva kukkasesta muistutti hyönteistä, siis hyönteiskasvoinen. Tämän kertomukset pääosan esittäjät taitavat olla kaukana kukkasista, vai ovatko?

    ihmettelee

    VastaaPoista
  4. Minusta tuo runon loppu on jopa hieman mustan humoristinen! :)

    VastaaPoista